Maalämpö

Pyydä tarjous

Mitä on maalämpö?

Maalämpö on luonnon oma lämpövarasto. Auringon säteily ja maapallon ytimen hehku lämmittävät maaperää, kalliota ja vesistöjä. Lämpö saadaan talteen lämmönkeruuputkistolla ja maalämpöpumpulla, ja se jaetaan rakennukseen vesikiertoisten patterien tai vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Maalämmön avulla lämpenee myös käyttövesi, ja kesällä samaa järjestelmää voi käyttää viilennykseen.

Yleensä lämmönkeruuputkisto asennetaan kallioon porattuun syvään lämpökaivoon. Suuremmalle maa-alueelle putkisto voidaan asentaa myös vaakatasoon maan alle reilun metrin syvyyteen. Jos rakennuksen läheisyydessä on sopiva vesistö, putkisto voidaan sijoittaa myös siihen.

Maalämpö on nykyään erittäin suosittu lämmitysmuoto, koska se tulee ajan myötä huomattavasti edullisemmaksi kuin esimerkiksi öljylämmitys, sähkölämmitys tai kaukolämpö. Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta.

Maalämmön hinta ja käyttökustannukset

Maalämpöjärjestelmän hankkiminen on kannattava sijoitus sekä omakotitaloon että suurempaan asuin- tai liikekiinteistöön. Säästöt lämmityskustannuksissa ovat maalämmöllä yleensä suuremmat kuin maalämpöä varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokustannukset, joten maalämpö säästää rahaa heti asentamisestaan lähtien.

Valtiolta on mahdollista saada tukea maalämmön hankintaan. Vuoden 2020 alusta lähtien ARA:lta on voinut hakea energia-avustusta hankkeisiin, joilla parannetaan taloyhtiön tai pientalon energiatehokkuutta. Omakotitalossa voi vaihtoehtoisesti hyödyntää kotitalousvähennyksen, kun kyseessä on lämmityksen vaihtaminen maalämpöön. Kotitalousvähennys pienentää maalämmön hintaa tuntuvasti.

Maalämmön hinta riippuu rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeesta. Hinta muodostuu lämpökaivon porauksesta, maalämpöpumpusta, mahdollisesta erillisestä puskurivaraajasta ja lämpimän käyttöveden varaajasta sekä asennustyöstä. Lämpökaivojen syvyys, laitteiden teho ja varaajien tilavuus mitoitetaan huolellisesti vastaamaan rakennuksen tarpeita. Suuremmissa asuinkiinteistöissä ja liikekiinteistöissä lämpökaivoja, maalämpöpumppuja ja varaajia voidaan tarvita useampia.

Maalämmön edulliset käyttökustannukset ovat yleisin syy maalämpöjärjestelmän hankkimiselle. Itse maalämpö on ilmaista, uusiutuvaa energiaa, mutta maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöpumpun sähkönkulutus on kuitenkin vain murto-osan esimerkiksi sähkölämmityksen, öljylämmityksen tai kaukolämmityksen energiankulutuksesta. Kun maalämpöjärjestelmä on mitoitettu, suunniteltu ja asennettu oikein, maalämmön sähkönkulutus on pienin mahdollinen, ja saavutetaan parhaat säästöt.

Tutustu tarkemmin omakotitalon, rivitalon, kerrostalon tai liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hintaan asennettuna sekä lämmityskustannuksiin maalämmöllä sivulla Maalämmön hinta ja kustannukset

Chart cover

Laske säästösi maalämmöllä!

Mietitkö, kannattaako sinun vaihtaa maalämpöön? Täytä laskuriin tiedot kotisi lämmityksestä, niin saat arvion siitä, paljonko maalämpöön vaihtaminen tuo sinulle säästöjä.





Laskurin oletusarvot (muuta halutessasi):


Tässä ovat säästösi, ole hyvä!

Nykyisen lämmityksen vuosikustannukset:  €
Maalämmön vuosikustannukset:  €
Säästöt vuodessa:  €
Takaisinmaksuaika:  v  kk
Investoinnin tuotto:  %
Kuukausittainen tuotto 15 vuoden ajalta:  €/kk

Maalämmön ekologisuus

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Maalämmön nostamiseen maaperästä tarvitaan maalämpöpumppu, joka toimii sähköllä. Lämpöpumppu kuitenkin kuluttaa vain pienen osan siitä sähkömäärästä, joka tarvittaisiin esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen.

Osa maalämpöpumpun tarvitsemasta sähköstä voidaan tuottaa myös aurinkosähköpaneeleilla. Aurinkopaneelien tekniikka on kehittynyt ja hinta laskenut viime aikoina huomattavasti, joten niiden käyttö todennäköisesti yleistyy lähitulevaisuudessa.

Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä noin kaksi kolmasosaa sähkölämmitykseen verrattuna ja noin 60 % öljylämmitykseen verrattuna. Maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää myös huoneilman viilennys maaviileällä, joka tuottaa vähemmän päästöjä kuin mikään muu jäähdytysmenetelmä. Ilmaston lämmetessä kuumat kesät yleistyvät, ja tarve ekologiselle jäähdytysmenetelmälle kasvaa.

Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta.
Maalämpö tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain murto-osan esimerkiksi sähkö- tai öljylämmityksen päästöistä. Jäähdytys maaviileällä tuottaa vähemmän päästöjä kuin mikään muu jäähdytysmuoto.

Maalämpöpumppu

Maalämpöpumpun avulla siirretään kallioperästä kerätty lämpö talon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Kun lämmönkeruuneste kiertää kallioperän lämmönkeruuputkistossa, se lämpenee 1–4-asteiseksi. Maalämpöpumpun höyrystimen läpi kulkiessaan lämmönkeruuneste lämmittää höyrystimen kylmäaineen. Kylmäaine alkaa kiehua ja muuttuu kaasuksi. Maalämpöpumpun kompressori puristaa kaasun korkeampaan paineeseen, ja se kuumenee +50–+120 asteeseen. Kuuma kaasu johdetaan lauhduttimeen, jossa se tiivistyy nesteeksi ja siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttövesivaraajaan. Maalämpöpumppu toimii siis samalla periaatteella kuin jääkaappi, joka kerää lämpöä sisältään ja siirtää sen lauhduttimen avulla huonetilaan.

Kuten jääkaappi, maalämpöpumppukin toimii sähköllä. Lämpöpumppu kuitenkin tuottaa kolmin- tai nelinkertaisen, parhaassa tapauksessa jopa viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköenergiaan verrattuna. Energian lisäksi maalämpöpumppu säästää usein tilaa. Jos rakennuksesta puretaan maalämpöpumpun tieltä yösähkövaraaja tai öljysäiliö, huonetilaa vapautuu muuhun käyttöön, kuten omakotitalon kuntoiluhuoneeksi tai taloyhtiön yhteiseksi tilaksi.

Maalämpöpumppujen ominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on lämpöpumpun energiatehokkuus. On tärkeää valita energiatehokas eli hyötysuhteeltaan hyvä maalämpöpumppu, joka tuottaa paljon lämpöä siihen nähden, paljonko sähköä sen toiminta kuluttaa. Lisäksi on tarkistettava, että maalämpöpumppu toimii oikealla lämpötila-alueella. Lämmityspatterien pinta-ala on pienempi kuin lattialämmityksen, joten patteriverkostoon on jaettava kuumempaa vettä, ja tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu. Valinnassa kannattaa huomioida myös lämpöpumpun käyntiääni. Laadukas maalämpöpumppu on hiljainen laite, jonka voi asentaa lähes mihin tahansa tilaan. Lisää tietoa maalämpöpumpun valinnasta ja tuotevalikoimastamme löydät sivulta Maalämpöpumput.

Energiatehokas maalämpöpumppu tuottaa paljon lämpöä verrattuna sen sähkönkulutukseen.
Maalämpöpumppu tuottaa kompressoritekniikan avulla jopa viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköön verrattuna. Hyvä hyötysuhde on maalämpöpumpun tärkein ominaisuus. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi pumpun lämpötila-alue sekä käyntiääni.
Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Lataa ilmainen opas

Lämmönkeruu

Lämmönkeruupiiri on putkisto, jossa maalämpöpumppu kierrättää lämmönkeruunestettä. Lämmönkeruuneste on jäätymätöntä veden ja bioetanolin eli luonnollisen alkoholin seosta. Tavallisimmin lämmönkeruupiiri asennetaan kallioperään porattuun lämpökaivoon, sillä kallioperä on energiatehokkain lämmön lähde, ja lämpökaivossa putkisto on parhaassa suojassa. Joissain tapauksissa lämmönkeruupiiri voidaan asentaa myös maaperään tai vesistöön.

Lämpöä voidaan kerätä talteen myös poistoilmasta tai jätevedestä. Erityisesti kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä maalämpöön on useimmiten järkevää yhdistää poistoilman lämmön talteenotto, mikä vähentää lämpökaivojen tarvetta. Näin maalämpö voidaan asentaa sellaiseenkin rakennukseen, jonka käytössä on pieni tontti.

Lämpökaivo

Lämmönkeruuputkistoa varten porataan tavallisesti 100–300 metriä syvä lämpökaivo eli energiakaivo. Lämpökaivon syvyys mitoitetaan rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeen mukaiseksi.

Kun kyseessä on lämmitysjärjestelmän vaihto, energiakaivo ja koko maalämpöjärjestelmä mitoitetaan toteutuneen energiankulutuksen perusteella. Uudisrakennuksissa mitoitus perustuu laskennalliseen lämmitysenergian kulutukseen ja tehon tarpeeseen. Ammattitaitoinen mitoittaja huolehtii siitä, että porakaivon syvyys sekä lämpöpumpun tyyppi ja teho sopivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpökaivo on täynnä pohjavettä, ja lämpö siirtyy kalliosta lämmönkeruuputkistoon veden välityksellä. Koska vesi ei johda lämpöä kovin hyvin, lämmönkeruuputket on hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle kallion seinämää. Nykyisissä lämpökaivoissa, joiden halkaisija on tavallisesti 115 millimetriä, putkisto saadaan lähemmäksi kallion seinämää kun 140 millimetrin lämpökaivoissa, jotka olivat aiemmin yleisimpiä. Aiemmat lämpökaivot olivat halkaisijaltaan suurempia kuin nykyiset, koska lämpökaivot porattiin samalla tekniikalla kuin vesikaivot.

Lämpökaivon syvyys tulee mitoittaa yhteensopivaksi lämpöpumpun tehon ja tyypin kanssa.
Lämpökaivo on tavallisin lämmönkeruuratkaisu. Sen syvyys riippuu rakennuksen lämmitysenergian ja -tehon tarpeesta. Lämpökaivossa kallioperän lämpö siirtyy pohjaveden välityksellä lämmönkeruuputkistossa kiertävään lämmönkeruunesteeseen.
Maalämpöopas kiinteistöille

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Lataa ilmainen opas

Lämpökaivon poraus

Lämpökaivo voidaan porata pienellekin tontille. On kuitenkin huolehdittava siitä, että mahdollinen naapuritontin energiakaivo on vähintään 15 metrin päässä. Jos naapuritontin lämpökaivo on tätä lähempänä, etäisyys saadaan tarpeeksi suureksi poraamalla kaivo vinoon poispäin naapuritontista. Tällaisessa tapauksessa poraaminen aloitetaan vähintään 5 metrin päässä naapuritontin energiakaivosta. Mahdollisen vesikaivon ja energiakaivon väliin on jätettävä n. 40 metrin etäisyys. Lämpökaivo on parasta porata mahdollisimman lähelle rakennuksen teknistä tilaa, kuitenkin vähintään kolmen metrin päähän rakennuksen seinästä. Poikkeustapauksissa lämpökaivo voidaan porata myös lähemmäksi rakennuksen seinää.

Lämpökaivo porataan porauskalustolla, johon kuuluvat poravaunu, pölynsidontakontti ja kuorma-auton kuljettama kompressoriyksikkö. Näistä ainoastaan poravaunu täytyy ajaa tontille. Maakerroksen läpi porataan teräsputkiporauksella. Kun päästään kallioperään asti, kaivoon alkaa tavallisesti tihkua pohjavettä, joka vähitellen täyttää energiakaivon.

Lämpökaivon poraus onnistuu pienellekin tontille.
Lämpökaivo mahtuu yleensä pienellekin tontille. Porauksessa syntyvä kivipöly kerätään pölynsidontakonttiin. Poraukseen tarvitaan toimenpidelupa, jonka hakeminen asiakkaan puolesta kuuluu yrityksemme palveluun.

Valmiissa energiakaivossa kallioseinämän lämpö siirtyy lämmönkeruuputkistoon veden välityksellä. Jos kallioperä on niin ehjä, että lämpökaivoon ei tule pohjavettä halkeamia pitkin, lämpökaivo täytetään vesijohtovedellä. Ehjä kallionseinämä pitää vesijohtoveden lämpökaivossa, ja täytetyn lämpökaivon pinta asettuu vähitellen ympäröivän pohjaveden pinnan tasolle. Energiakaivo, joka on täytetty vedellä, toimii siis lämmön lähteenä yhtä hyvin kuin energiakaivo, johon vesi tihkuu porauksen aikana.

Porauksessa syntyy kivipölyä, joka sidotaan veteen ja siirretään pölynsiirtoputkella pölynsidontakonttiin. Tontille ei jää porauksesta merkittäviä jälkiä eikä kivipölykasoja. Tavallisesti lämpökaivon poraaminen kestää yhden päivän, mutta jos peruskallion päällä on paksu, yli 50-metrinen maakerros, poraus saattaa kestää päivän tai kaksi kauemmin. Lämpökaivon poraukseen tarvitaan toimenpidelupa, joka haetaan kirjallisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Ammattitaitoinen maalämpöyritys hakee toimenpideluvan asiakkaan puolesta. Lämpökaivo ei likaa pohjavettä, joten myös pohjavesialueelle saa tavallisesti porata lämpökaivon. Ainoastaan siinä poikkeustapauksessa, että rakennus on kunnallisen vedenottamon suojavyöhykkeellä, energiakaivoa ei saa porata. Silloin kannattaa harkita ilma-vesilämpöpumpun asentamista.

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Lue oppaastamme, miten poistoilman lämmön talteenottoa hyödynnetään kerrostalossa tai muussa kiinteistössä, ja kuinka laitteisto asennetaan.

Lataa ilmainen opas

Maaputkisto

Harvinaisissa tapauksissa kallion pinta on niin syvällä maakerroksen alla, että maakerroksen läpi ei kannata porata lämpökaivoa. Jos käytettävissä on riittävän suuri tontti, tällaisessa tilanteessa kannattaa harkita lämmönkeruupiirin asentamista porakaivon sijaan vaakatasoon maaperään. Toinen hyvä vaihtoehto on ilma-vesilämpöpumppu.

Maaputkisto asennetaan tavallisesti reilun metrin syvyyteen. Paras maaperä lämmöntuotannon kannalta on savimaa. Kivinen maaperä ei sovi lämmönkeruuputkistolle, koska roudan liikuttamat kivet saattavat vahingoittaa sitä.

Vesistöputkisto

Lämmönkeruuputkisto on tavallisesti järkevintä asentaa porakaivoon, mutta poikkeustapauksissa lämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista. Jos rakennus on sopivan vesistön äärellä, vesistöputkisto voi olla mahdollinen lämmönkeruuratkaisu. Vesistön on oltava rannan läheisyydessäkin vähintään kaksi metriä syvä, jotta se ei jäädy pohjaan asti. Jos vesi ei ole tarpeeksi syvää, lämmönkeruuputkisto voidaan kaivaa vesirajassa syvemmälle, jolloin jääkerros ei ylety putkistoon asti.

Kun vesistöputkisto on asennettu, alueelle ei voi ankkuroida venettä, koska ankkuri voi vaurioittaa putkistoa. Muutoin vesistöä voi käyttää tavalliseen tapaan. Koska vesistössä olosuhteet ovat vaihtelevammat kuin kallioperässä, vesistöputkisto mitoitetaan 1,5-kertaiseksi lämpökaivon putkistoon verrattuna.

Maaputkisto tai vesistöputkisto ovat hyviä vaihtoehtoja silloin, kun tontille ei voi porata lämpökaivoa.
Kun kallioperä on syvällä maakerroksen alla, lämpökaivoa ei välttämättä kannata porata. Silloin vaihtoehtoina ovat maaputkisto, vesistöputkisto tai ilma-vesilämpöpumpun asentaminen.
Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Lataa ilmainen opas

Maalämpöjärjestelmän käyttö ja ylläpito

Sekä omakotitalon että suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmän vuositarkastus on syytä antaa tehtäväksi valtuutetulle huoltoliikkeelle, jolla on lakisääteiset kylmäaineluvat. Omakotitalossa tarkistetaan, että maalämpöpumppu toimii moitteettomasti ja hyvällä hyötysuhteella, ja lämmönkeruupiirin sekä lämmönjakopiirin hiukkassuodattimet ovat puhtaat. Jos lämmönjako tapahtuu patteriverkoston avulla, on hyvä tarkistaa, että kaikki patterit lämpenevät kauttaaltaan. Silloin lämmönjakojärjestelmän vesi kiertää kunnolla kaikissa pattereissa, jolloin maalämpöpumpulla ei tarvitse tuottaa niin kuumaa vettä.

Suurempien kiinteistöjen maalämpö- ja LTO-järjestelmissä tarkistetaan maalämpöpumpun ja hiukkassuodattimien lisäksi esimerkiksi poistoilman lämmön talteenottokennon suodattimet ja putkistojen virtaukset. Suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät ovat usein laajoja ja sisältävät paljon erilaista tekniikkaa. Mitä suurempi kiinteistö on, sitä järkevämpää on ottaa maalämpöjärjestelmä etävalvottavaksi. Silloin voidaan varmistaa, ettei järjestelmän toiminta häiriinny, ja lämmityskustannusten säästöt pysyvät parhaalla mahdollisella tasolla.

Tom Allen Seneran huoltopalvelu Maalämpöhuoltokeskus huoltaa myös muiden urakoitsijen asentamat maalämpö-, ilma-vesilämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmät. Maalämpöhuoltokeskuksen palveluihin kuuluu myös etävalvonta. Lataa tästä Maalämpöhuoltokeskuksen esite.

Lämmitysjärjestelmän ammattitaitoinen huolto on tärkeää, jotta saadaan parhaat säästöt.
Maalämpöjärjestelmän vuosihuollossa tarkistetaan, että laitteisto toimii hyvällä hyötysuhteella ja moitteettomasti. Suuren kiinteistön laaja järjestelmä on järkevää ottaa etävalvontaan. 

Maalämmön yhdistäminen muihin lämmitysmuotoihin

Maalämpö voidaan yhdistää myös muihin lämmitysmuotoihin. Tämä on tarpeen silloin, kun maalämpöjärjestelmä on mitoitettu osatehoiseksi. Täydelle teholle mitoitettu maalämpöjärjestelmä kattaa rakennuksen lämmityksen tarpeen myös huippupakkasilla, eikä käytä lisäenergiaa missään tilanteessa. Tavallisesti maalämpöjärjestelmän teho on kuitenkin 70–80 % rakennuksen tarvitsemasta lämmitystehosta kovimmilla pakkasilla. Tämä teho riittää kattamaan n. 98 % vuoden aikana tarvittavasta lämmitysenergiasta.

Omakotitalojen maalämpöpumpuissa on lähes aina sisäänrakennettu sähkövastus, joka tuottaa tarvittavan lisälämmön kylmimpinä päivinä. Maalämpöä täydennetään silloin siis sähkölämmityksellä. Rivi- ja kerrostaloissa tai liikekiinteistöissä samaa tehtävää hoitaa usein erillinen sähkökattila. Maalämpöjärjestelmän voi yhdistää myös aurinkosähkökeräimiin, jolloin lämmitysmuodosta saadaan entistäkin omavaraisempi ja ympäristöystävällisempi.

Omakotitalossa maalämmön yhdistämistä esimerkiksi öljylämmitykseen tai kaukolämpöön ei suositella, mutta jos tapana on ollut polttaa vaikkapa tontilta löytyvää ylimääräistä puuta puukattilassa, mikään ei estä säilyttämästä puukattilaa maalämmön rinnalla.

Suuremmissa asuin- ja liikekiinteistöissä muiden lämmitysmuotojen yhdistämistä maalämpöön kannattaa harkita tapauskohtaisesti. Jos esimerkiksi hyväkuntoinen öljykattila yhdistetään maalämpöön, maalämpöjärjestelmää ei tarvitse mitoittaa huipputeholle, jolloin maalämmön investointikustannukset ovat pienemmät.

Maaviileä

Energiakaivoa voidaan käyttää kesällä rakennuksen viilennykseen maaviileän avulla. Jäähdyttämiseen tarvitaan puhallinkonvektori, jossa on puhallin ja lämmönsiirrin. Laite asennetaan esimerkiksi sisäkattoon.

Puhaltimen avulla huoneilma kierrätetään lämmönsiirtimen läpi. Lämmönsiirtimen kautta kulkee myös maaperästä tuleva viileä lämmönkeruuneste, joka kerää lämmön huoneilmasta ja kuljettaa sen maa- tai kallioperään. Lämmönkeruunesteen kierrosta huolehtii erillinen kiertovesipumppu. Seuraavalla lämmityskaudella maaperään kertynyttä lämpöä voi hyödyntää jälleen lämmityksessä.

Viilennys maalämpöjärjestelmällä on erittäin edullista, sillä sähköä tarvitaan vain puhallinkonvektorin ja kiertovesipumpun toimintaan. Viilennyksestä maaviileän avulla käytetäänkin myös nimitystä vapaajäähdytys, koska itse jäähdytys tapahtuu suoraan viileän kallioperän avulla ilman erillistä jäähdytyskonetta. Lue lisää maaviileän käytöstä sivultamme Maaviileä.

Lämpökaivo soveltuu myös rakennuksen jäähdytykseen.
Maalämpöön voidaan yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen maaviileäjäähdytys. Maaviileän käyttöön ei tarvita maalämpöpumppua, vaan kiertovesipumppu hoitaa lämmönkeruunesteen kierron.