Maalämpö

Pyydä tarjous

Mitä on maalämpö?

Maalämpö on luonnon oma lämpövarasto. Auringon säteily ja maapallon ytimen hehku lämmittävät maaperää, kalliota ja vesistöjä. Lämpö saadaan talteen maalämpöpumpulla ja lämmönkeruuputkistolla, joka asennetaan yleensä kallioon porattuun syvään lämpökaivoon. Rakennuksen sisälle lämpö jaetaan vesikiertoisten patterien tai lattialämmityksen avulla. Maalämmöllä lämpenee myös käyttövesi.

Maalämpö on nykyään erittäin suosittu lämmitysmuoto, koska se tulee ajan myötä huomattavasti edullisemmaksi kuin esimerkiksi kaukolämpö, öljylämmitys tai sähkölämmitys. Kun aiempi lämmitysmuoto vaihdetaan maalämpöön, ovat vuosittaiset säästöt lämmityskuluissa noin 50–70 %. Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on myös kestävä valinta.

Mitä maalämpö maksaa?

Maalämpöjärjestelmän hankkiminen on kannattava sijoitus. Maalämpö säästää rahaa heti asentamisestaan lähtien, sillä maalämmön lämmityskulut sekä maalämpöä varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokulut ovat tavallisesti yhteensä pienemmät kuin olivat pelkät lämmityskulut entisellä lämmitysmuodolla.

Mistä maalämmön hinta muodostuu?

Maalämmön hinta muodostuu lämpökaivon porauksesta, maalämpöpumpusta, mahdollisesta erillisestä puskurivaraajasta ja lämpimän käyttöveden varaajasta sekä asennustyöstä. Mitä suurempi rakennus on, sitä enemmän tarvitaan lämpökaivoja ja laitteistoa.

Lämpökaivojen syvyys, laitteiden teho ja varaajien tilavuus mitoitetaan huolellisesti vastaamaan rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeita. Mitoituksessa otetaan huomioon, halutaanko maalämpöjärjestelmästä täystehoinen, jolloin maalämpö kattaa lämmityksen tarpeen kokonaan myös huippupakkasilla, vai osatehoinen, jolloin kovimmilla pakkasilla tukena käytetään toista lämmitysmuotoa.

Maalämpö on kannattava sijoitus.

Maalämmön hinta riippuu rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeesta. Maalämpö on kannattava sijoitus.

Valtio tarjoaa maalämmön hankintaan useita erilaisia tukia, jotka pienentävät maalämmön hankintahintaa tuntuvasti. Tutustu tarkemmin omakotitalon, rivitalon, kerrostalon tai liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hintaan asennettuna sekä maalämmön lämmityskustannuksiin täällä.

Maalämmön käyttökustannukset

Maalämmön edulliset käyttökustannukset ovat yleisin syy maalämpöjärjestelmän hankkimiselle. Itse maalämpö on ilmaista, uusiutuvaa energiaa, mutta maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöpumpun sähkönkulutus on kuitenkin vain murto-osan esimerkiksi kaukolämmön, öljy- tai sähkölämmityksen energiankulutuksesta.

Kun maalämpöjärjestelmä on mitoitettu, suunniteltu ja asennettu oikein, maalämmön sähkönkulutus on pienin mahdollinen, ja saavutetaan parhaat säästöt.

Maalämpöjärjestelmän sähkönkulutusta voidaan pienentää edelleen ottamalla käyttöön älykäs rakennusautomaatio, joka optimoi järjestelmän toimintaa. Automaatioon voidaan yhdistää sisälämpötilojen mittaus sekä sääennusteeseen perustuva ohjaus, joilla voidaan saavuttaa noin 10–20 % lisäsäästöt.

Jos käytössä on pörssisähkö, automaatiota voidaan hyödyntää myös ohjaamaan maalämpöpumpun sähkönkulutusta edullisimmille tunneille.

Maalämmön käyttökustannukset ovat edulliset. Sähkökustannuksia voi vähentää entisestään älykkäällä ohjauksella.
Maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää pörssisähköohjaus.

Maalämpö vaatii huoltoa ja ylläpitoa vähemmän kuin moni muu lämmitystapa, esimerkiksi öljylämmitys. Vuosittain on kuitenkin hyvä tarkistaa esimerkiksi hiukkassuodattimien puhtaus ja lämmönjakoverkoston toiminta. Nämä toimet maalämpöpumpun omistaja voi huolellisesti toimien tehdä itse. Huolto- tai korjaustarpeen tullessa asiakastamme palvelee oma huoltopalvelumme Maalämpöhuoltokeskus.

Millaiseen rakennukseen maalämpö sopii?

Maalämpö sopii sekä asuinrakennuksiin että liikekiinteistöihin. Kymmenettuhannet omakotitalot, rivitalot, kerrostalot, toimistorakennukset, hallit, varastot, kulttuurirakennukset ja kauppakeskukset ympäri Suomen lämpenevät maalämmöllä. Voit lukea asiakkaidemme kokemuksia maalämmöstä erilaisissa rakennuksissa täältä.

Maalämpö taloyhtiössä ja liikekiinteistössä

Maalämpö on erinomainen lämmitysratkaisu niin rivitaloihin, kerrostaloihin, liikekiinteistöihin kuin muihinkin suurempiin rakennuksiin.

Uudisrakennukseen maalämpö on luonteva ratkaisu. Vanhemmassa rakennuksessa maalämpöön siirtymisen tuottamat säästöt riittävät yleensä kattamaan urakkaan otetun lainan lyhennykset ja korot, joten investointi alkaa tuottaa välittömästi.

Lue lisää sivuiltamme Maalämpö rivitaloon, Maalämpö kerrostaloon ja Maalämpö liikekiinteistöön. Videolta näet, miten maalämpö toimii kerrostalossa tai muussa suuremmassa rakennuksessa.

Maalämpö ja lämmön talteenotto

Kerrostaloissa maalämpöön yhdistetään usein poistoilman lämmön talteenotto eli LTO. Tästä erittäin energiatehokkaasta hybridiratkaisusta voit lukea lisää täältä. Hybridijärjestelmää ohjataan älykkäällä rakennusautomaatiolla.

Toimisto- ja liikekiinteistöissä maalämpöön yhdistetään yleensä lämmön talteenoton lisäksi jäähdytys, jolloin kaikki rakennuksen lämpö- ja jäähdytysenergia saadaan automaation ohjaaman tehokkaan energiankierrätysjärjestelmän piiriin. Palkituista ratkaisuistamme voit lukea lisää sivultamme Energiankierrätys.

Oheisella videolla kuvataan suuren rakennuksen maalämpö- ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän toimintaa.

Maalämpöopas kiinteistöille kansi

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö omakotitalossa

Maalämpö sopii sekä uusiin että vanhoihin omakotitaloihin. Uusissa taloissa maalämpö on taloudellisuutensa vuoksi suosituin valinta lämmitysmuodoksi. Uuteen taloon on myös järkevää asentaa rakennusvaiheessa maaviileäjäähdytys. Täältä voit lukea lisää maalämmöstä uudessa omakotitalossa.

Jälkikäteen omakotitaloon vaihdetaan maalämpö tavallisesti lämmityskustannusten ja lämmityksen päästöjen vähentämiseksi. Lisää tietoa maalämpöön vaihtamisesta omakotitalossa löydät täältä.

Video havainnollistaa maalämmön ja maaviileän toimintaa omakotitalossa.

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Lataa ilmainen opas
Chart cover

Omakotitalon maalämpölaskuri - laske säästösi maalämmöllä!

Mietitkö, kannattaako sinun vaihtaa maalämpöön? Täytä laskuriin tiedot kotisi lämmityksestä, niin saat arvion siitä, paljonko maalämpöön vaihtaminen tuo sinulle säästöjä.






Näytä laajempi laskuri

Laskurin oletusarvot (muuta halutessasi):


Tässä ovat säästösi, ole hyvä!

Nykyisen lämmityksen vuosikustannukset:  €
Maalämmön vuosikustannukset:  €
Säästöt vuodessa:  €
Takaisinmaksuaika:  v  kk
Investoinnin tuotto:  %
Kuukausittainen tuotto 15 vuoden ajalta:  €/kk

Öljyn vaihdosta maalämpöön saa korotetun kotitalousvähennyksen, joka on jopa 3 500 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 60 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voi myös hakea ELY-keskuksen avustusta öljystä luopumiseen. Avustus on 4 000 euron suuruinen.

Sähkölämmityksen vaihdosta maalämpöön saa kotitalousvähennyksen, joka on enimmillään 2 250 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 40 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voit myös hakea ARAn korjausavustusta iäkkäille tai vammaisille henkilöille, jos edellytykset täyttyvät.

Tallenna sähköpostiin
Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Lataa ilmainen opas

Maalämmön ekologisuus

Maalämpö on uusiutuvaa, hyvin vähäpäästöistä energiaa. Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä noin kaksi kolmasosaa sähkölämmitykseen verrattuna ja noin 60 % öljylämmitykseen verrattuna. Maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää huoneilman viilennys maaviileällä, joka tuottaa vähemmän päästöjä kuin mikään muu jäähdytysmenetelmä. Maalämpö on siis ympäristöystävällinen lämmitysmuoto.

Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta.

Maalämpö on puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Maalämpöön siirtymällä voi pudottaa lämmityksen hiilidioksidipäästöt murto-osaan.

Maalämmön sähkönkulutus

Maalämmön hyödyntämiseen lämmityksessä tarvitaan maalämpöpumppu, joka toimii sähköllä. Lämpöpumppu kuitenkin kuluttaa vain pienen osan siitä sähkömäärästä, joka tarvittaisiin esimerkiksi sähkölämmitykseen. 

Osa maalämpöpumpun tarvitsemasta sähköstä voidaan tuottaa aurinkosähköpaneeleilla. Aurinkopaneelien tekniikka on kehittynyt ja hinta laskenut viime aikoina huomattavasti, joten niiden käyttö todennäköisesti yleistyy entisestään lähitulevaisuudessa.

Rakennusautomaatioon yhdistetyn pörssisähköohjauksen avulla maalämmöstä saa entistäkin ekologisemman lämmitystavan. Pörssisähköohjauksen ansiosta sähkön kulutus painottuu tunneille, jolloin suurin osa sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Näin maalämpölämmityksen ilmastopäästöt saadaan lähelle nollaa.

Miten maalämpöpumppu toimii?

Maalämpöpumppu siirtää kallioperästä kerätyn lämmön talon lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Lämpöpumppu tuottaa kallioperän lämmöstä kolmin- tai nelinkertaisen, parhaassa tapauksessa jopa viisinkertaisen määrän lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköenergiaan verrattuna.

Kallioperän lämpö kuumentaa kylmäaineen

Kun lämmönkeruuneste kiertää kallioperän lämmönkeruuputkistossa, se lämpenee 1–4-asteiseksi. Palatessaan kallioperästä lämmönkeruuneste kulkee maalämpöpumpun höyrystimen kautta ja lämmittää höyrystimen kylmäaineen. Kylmäaine alkaa kiehua ja muuttuu kaasuksi. Maalämpöpumpun kompressori puristaa kaasun korkeampaan paineeseen, ja se kuumenee jopa +120 asteeseen.

Lämpö siirtyy veteen lauhduttimessa

Kuuma kaasu johdetaan lämpöpumpun lauhduttimeen, jossa se tiivistyy nesteeksi ja siirtää lämpönsä rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttövesivaraajaan. Maalämpöpumppu toimii siis samalla periaatteella kuin jääkaappi, joka kerää lämpöä sisältään ja siirtää sen lauhduttimen avulla huonetilaan.

AdobeStock_550335738 edited 12 columns no title

 

Miten eri maalämpöpumput eroavat toisistaan?

Maalämpöpumppujen ominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tärkeimpien ominaisuuksien joukossa ovat energiatehokkuus eli hyvä hyötysuhde, oikea lämpötila-alue sekä hiljainen käyntiääni. Lue lisää maalämpöpumpun valinnasta ja tuotevalikoimastamme sivulta Maalämpöpumput.

Maalämmön lämmönkeruu

Maalämpöjärjestelmä kerää lämpöä lämmönkeruupiirin avulla, joka asennetaan kallioperään, maaperään tai joskus vesistöön. Lämmönkeruupiiri on putkisto, jossa maalämpöpumppu kierrättää lämmönkeruunestettä. Lämmönkeruuneste on jäätymätöntä veden ja bioetanolin eli luonnollisen alkoholin seosta.

Tavallisimmin lämmönkeruupiiri asennetaan kallioperään porattuun lämpökaivoon, sillä kallio on energiatehokkain lämmön lähde, ja lämpökaivossa putkisto on parhaassa suojassa. Jos käytössä on suurempi maa-alue, voidaan lämmönkeruupiiri asentaa myös vaakatasoon maan alle reilun metrin syvyyteen. Lämmönkeruupiiri voidaan sijoittaa myös rakennuksen läheisyydessä sijaitsevaan sopivaan vesistöön.

Lämpökaivon syvyys tulee mitoittaa yhteensopivaksi lämpöpumpun tehon ja tyypin kanssa.

Lämpö kerätään tavallisesti lämpökaivosta, mutta lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa myös maaperään tai vesistöön.

Lämpöä voidaan kerätä talteen myös poistoilmasta tai jätevedestä. Erityisesti kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä maalämpöön on useimmiten järkevää yhdistää poistoilman lämmön talteenotto, mikä vähentää lämpökaivojen tarvetta. Näin maalämpö voidaan asentaa sellaiseenkin rakennukseen, jonka käytössä on pieni tontti.

Lämpökaivo

Lämmönkeruuputkistoa varten porataan tavallisesti 100–300 metriä syvä lämpökaivo eli energiakaivo. Lämpökaivo on täynnä pohjavettä, ja lämpö siirtyy veden välityksellä kalliosta lämpökaivoon upotettuun lämmönkeruuputkistoon.

Lämpökaivon syvyys mitoitetaan rakennuksen lämmitysenergian ja lämmitystehon tarpeen mukaiseksi. Kun kyseessä on lämmitysjärjestelmän vaihto, energiakaivo ja koko maalämpöjärjestelmä mitoitetaan toteutuneen energiankulutuksen perusteella.

Uudisrakennuksissa mitoitus perustuu laskennalliseen lämmitysenergian kulutukseen ja tehon tarpeeseen. Ammattitaitoinen mitoittaja huolehtii siitä, että porakaivon syvyys sekä lämpöpumpun tyyppi ja teho sopivat yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Minkä kokoinen lämpökaivo on?

Lämpökaivo on halkaisijaltaan tavallisesti 115 millimetriä eli noin kämmenen kokoinen. Aiemmin lämpökaivojen halkaisija oli yleensä 140 millimetriä, koska lämpökaivot porattiin samalla tekniikalla kuin vesikaivot. 

Vesi ei johda lämpöä kovin hyvin, joten lämmönkeruuputkiston on hyvä olla lämpökaivossa mahdollisimman lähellä kallion seinämää. Nykyisissä, halkaisijaltaan pienemmissä lämpökaivoissa putkisto saadaankin lähemmäs kalliota kuin vanhemmissa lämpökaivoissa.

Onko maalämpö ikuista?

Onko maalämpökaivo ikuinen, vai kylmeneekö se ajan mittaan? Kaivo ei kylmene, jos siitä lämmityskaudella otettu lämpö ehtii korvautua kesäisin auringon jälleen lämmittäessä maata. Näin tapahtuu, kun kaivo on mitoitettu oikein, ja se on tarpeeksi kaukana muista maalämpökaivoista.

Suurissa kiinteistöissä maalämpöön voidaan lisäksi yhdistää poistoilman lämmön talteenotto, jolloin rakennuksesta ilmanvaihdon mukana poistuva lämpö ohjataan lämpökaivoon lämmittämään kallioperää. Näin maalämmön hyötysuhde paranee entisestään.

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Lue oppaastamme, miten poistoilman lämmön talteenottoa hyödynnetään kerrostalossa tai muussa kiinteistössä, ja kuinka laitteisto asennetaan.

Lataa ilmainen opas

Lämpökaivon poraus

Lämpökaivo eli energiakaivo voidaan porata pienellekin tontille, kunhan suojaetäisyydet rakennuksiin ja muihin kaivoihin toteutuvat. Lämpökaivon poraukseen tarvitaan toimenpidelupa, joka haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Toimenpideluvan hakeminen asiakkaan puolesta kuuluu yrityksemme palveluun.

Lämpökaivo porataan porauskalustolla, johon kuuluvat poravaunu, pölynsidontakontti ja kuorma-auton kuljettama kompressoriyksikkö. Näistä ainoastaan poravaunu täytyy ajaa tontille. Maalämpökaivo porataan maakerroksen läpi kallioon. Maakerroksessa kaivo suojataan teräsputkella, joka bentonoidaan kiinni kallioon. Kun päästään kallioperään asti, kaivoon alkaa tavallisesti tihkua pohjavettä, joka vähitellen täyttää energiakaivon.

Porauskalustoon kuuluu pölynsidontakontin ja kompressoria kuljettavan kuorma-auton lisäksi poravaunu, joka ajetaan tontille.
Lämpökaivon poraus onnistuu pienellekin tontille.

Valmiissa energiakaivossa kallioseinämän lämpö siirtyy lämmönkeruuputkistoon veden välityksellä. Jos kallioperä on niin ehjä, että lämpökaivoon ei tule pohjavettä halkeamia pitkin, lämpökaivo täytetään vesijohtovedellä.

Ehjä kallionseinämä pitää vesijohtoveden lämpökaivossa, ja täytetyn lämpökaivon pinta asettuu vähitellen ympäröivän pohjaveden pinnan tasolle. Energiakaivo, joka on täytetty vedellä, toimii siis lämmön lähteenä yhtä hyvin kuin energiakaivo, johon vesi tihkuu porauksen aikana.

Porauksessa syntyy kivipölyä, joka sidotaan veteen ja siirretään pölynsiirtoputkella pölynsidontakonttiin. Tontille ei jää porauksesta kivipölykasoja tai muita merkittäviä jälkiä. Tavallisesti lämpökaivon poraaminen kestää yhden päivän, mutta jos peruskallion päällä on erityisen paksu maakerros, poraus saattaa kestää päivän tai kaksi kauemmin.

Lämpökaivon suojaetäisyydet

  • Lämpökaivon etäisyyden mahdolliseen naapuritontin energiakaivoon on oltava vähintään 15 metriä.
  • Jos naapuritontin lämpökaivo on 15 metriä lähempänä, etäisyys saadaan tarpeeksi suureksi poraamalla kaivo vinoon poispäin naapuritontista.
  • Vinoporaus aloitetaan vähintään viiden metrin päässä naapuritontin energiakaivosta.
  • Mahdollisen vesikaivon ja energiakaivon väliin on jätettävä n. 40 metrin etäisyys.
  • Lämpökaivo on parasta porata mahdollisimman lähelle rakennuksen teknistä tilaa, kuitenkin vähintään kolmen metrin päähän rakennuksen seinästä.
  • Poikkeustapauksissa lämpökaivo voidaan porata myös lähemmäksi rakennuksen seinää.

Maaputkisto

Harvinaisissa tapauksissa kallion pinta on niin syvällä maakerroksen alla, että maakerroksen läpi ei kannata porata lämpökaivoa. Jos käytettävissä on riittävän suuri tontti, tällaisessa tilanteessa kannattaa harkita lämmönkeruupiirin asentamista porakaivon sijaan vaakatasoon maaperään. Toinen hyvä vaihtoehto on ilma-vesilämpöpumppu.

Maaputkisto asennetaan tavallisesti reilun metrin syvyyteen. Paras maaperä lämmöntuotannon kannalta on savimaa. Kivinen maaperä ei sovi lämmönkeruuputkistolle, koska roudan liikuttamat kivet saattavat vahingoittaa sitä.

Maaputkisto tai vesistöputkisto ovat hyviä vaihtoehtoja silloin, kun tontille ei voi porata lämpökaivoa.

Kun kallioperä on syvällä maakerroksen alla, lämpökaivoa ei välttämättä kannata porata. Silloin vaihtoehtoina ovat maaputkisto, vesistöputkisto tai ilma-vesilämpöpumpun asentaminen.

Vesistöputkisto

Lämmönkeruuputkisto on tavallisesti järkevintä asentaa porakaivoon, mutta poikkeustapauksissa lämpökaivon poraaminen ei ole mahdollista. Jos rakennus on sopivan vesistön äärellä, vesistöputkisto voi olla mahdollinen lämmönkeruuratkaisu. Vesistön on oltava rannan läheisyydessäkin vähintään kaksi metriä syvä, jotta se ei jäädy pohjaan asti. Jos vesi ei ole tarpeeksi syvää, lämmönkeruuputkisto voidaan kaivaa vesirajassa syvemmälle, jolloin jääkerros ei ylety putkistoon asti.

Kun vesistöputkisto on asennettu, alueelle ei voi ankkuroida venettä, koska ankkuri voi vaurioittaa putkistoa. Muutoin vesistöä voi käyttää tavalliseen tapaan. Koska vesistössä olosuhteet ovat vaihtelevammat kuin kallioperässä, vesistöputkisto mitoitetaan 1,5-kertaiseksi lämpökaivon putkistoon verrattuna.

Jos tontin maakerros on paksu, mutta lähellä on sopiva vesistö, kannattaa harkita vesistöputkiston asennusta.
Vesistöputkiston asennusta.

Maaviileä

Energiakaivoa voidaan käyttää kesällä rakennuksen viilennykseen maaviileällä. Viilennystä varten rakennukseen on asennettava viilennysputkisto ja maaviileän puhallinkonvektori. Laite asennetaan esimerkiksi sisäkattoon.

Maaviileän käyttämiseen ei tarvita maalämpöpumppua. Erillinen kiertovesipumppu kerrättää energiakaivosta tulevan lämmönkeruunesteen viilennysputkistoa pitkin puhallinkonvektoriin, missä neste kerää lämpöä huoneilmasta ja kuljettaa sen energiakaivoon. Seuraavalla lämmityskaudella kallioperään kertynyttä lämpöä voi hyödyntää jälleen lämmityksessä.

Viilennys maaviileällä on erittäin edullista, sillä sähköä tarvitaan vain puhallinkonvektorin ja kiertovesipumpun toimintaan, ei itse jäähdyttämiseen. Lue lisää maaviileän käytöstä sivultamme Maaviileä.

Lämpökaivo soveltuu myös rakennuksen jäähdytykseen.

Maalämpöön voidaan yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen maaviileäjäähdytys. Maaviileän käyttöön ei tarvita maalämpöpumppua, vaan kiertovesipumppu hoitaa lämmönkeruunesteen kierron.
Maalämpö eri kunnissa

Maalämpö omalla alueellasi

Lue kuntakohtaisilta sivuiltamme, millaiset edellytykset omassa kunnassasi on maalämmön hyödyntämiselle, ja katso kohdekartastamme, olemmeko asentaneet naapurustoosi maalämmön.

Valitse kunta

EspooForssaHeinolaHelsinkiHyvinkääHämeenlinnaJärvenpääKaarinaKangasalaKauniainenKeravaKirkkonummiKotkaKouvolaLahtiLohjaMikkeliNokiaNurmijärviPoriPorvooRaisioRiihimäkiSipooSiuntioTampereTurkuTuusulaVantaaVihti