Maalämpö Helsinki

Pyydä tarjous

Asiakkaidemme kokemuksia maalämmöstä Helsingissä

Jari Kajas Hallituksen puheenjohtaja

Maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä

As Oy Kivelänkatu 1 b Töölössä vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ensimmäisenä asuinkerrostalona Helsingin kantakaupungissa. Hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas toi idean taloyhtiöön Tukholmasta, missä hankkeista oli enemmän kokemuksia.

Lue lisää
Lauttasaaren Pienteollisuustalo

Kaukolämmöstä maalämpöön

Lauttasaaren Pienteollisuustaloon Helsingissä asennettiin kaukolämmön tilalle maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä. Työntekijöiden viihtyvyyttä on parantanut erityisesti jäähdytys maaviileällä.

Lue lisää
Kenneth Olenius Toimitusjohtaja

Maalämpö uuteen liikekiinteistöön

Koneliike Olenius Oy Helsingin Pihlajamäessä asensi uuteen liikekiinteistöönsä maalämpö- ja maaviileäjärjestelmän. Perinteikäs helsinkiläinen yritys halusi satsata viimeisimpään ja energiatehokkaimpaan lämmitystekniikkaan.

Lue lisää
Elina ja Laurent Tran-Nguyen

Sähkölämmityksestä maalämpöön

Elina ja Laurent Tran-Nguyenin omakotitaloon Helsingin Kaarelassa asennettiin maalämpö varaavan sähkölämmityksen tilalle. Maalämpöön siirryttyä lämmityskulut ovat pudonneet huimat 78–83 % vuodessa.

Lue lisää

Lämpökaivon toimenpideluvan hakeminen kaupungissa Helsinki

Helsingissä toimenpidelupaa lämpökaivolle eli energiakaivolle haetaan sähköisen lupahakupalvelun kautta. Maalämpöön siirtyminen vaatii kaupungissa Helsinki aina toimenpideluvan. Uudisrakennusten osalta lämpökaivon lupa haetaan rakennusluvan yhteydessä. Kuitenkin jos vasta rakennusluvan saamisen jälkeen päätetään valita maalämpö uudisrakennuksen lämmitysmuodoksi, tulee energiakaivon toimenpidelupaa hakea erikseen. Lämpökaivon toimenpideluvan hakemisen voi tilata Tom Allen Seneran kokeneilta lupa-asiantuntijoilta, jolloin asiakkaamme välttyy ylimääräiseltä työltä. Lue lisää maalämmöstä täältä.

Esteenä maalämpökaivon poraamiselle Helsingissä voi olla porauspaikan sijainti tärkeällä pohjavesialueella. Muita esteitä voivat olla maanalaiset rakennelmat, tunnelit tai tunnelivaraukset, joiden sijainnit voi selvittää johtotietopalvelusta.

Toimenpidelupahakemuksen liitteet

Toimenpideluvan liitteeksi tarvitaan aina johtotiedot ja johtokartta. Pakollisena liitteenä hakemuksessa tulee olla myös tontin hallintaselvitys eli lainhuutotodistus, kaupparekisteriote tai jäljennös kauppakirjasta. Mikäli tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa ja kiinteistön omistaja on siinä vuokralla, tulee tontin omistajalta pyytää kirjallinen lupa maalämpöhankkeelle.

Edellä mainittujen lisäksi Helsinki edellyttää hakemuksen liitteeksi myös asemapiirroksen, jossa esitetään porakaivon sijainti, syvyys sekä sen etäisyydet lähimpiin rajoihin ja rakennuksiin. Vähimmäisetäisyydet voi tarkistaa Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaasta sivulta 25. Lisäksi asemapiirroksessa tulee näkyä porauskohteen tontti ja naapuritontit riittävän laajasti, mukaan lukien rakennukset, kulkuväylät ja talousvesikaivot. Asemapiirroksen pohjana voi käyttää johtoselvitystä, jossa näkyvät myös maanalaiset johdot sekä muut maanalaiset rakennelmat. Helsinki poikkeaa monista muista kunnista siinä, että pakolliseksi liitteeksi lämpökaivon toimenpidelupahakemukseen vaaditaan aina myös selvitys lämpökaivon porausjätteen käsittelystä.

Toimenpidelupahakemukseen on liitettävä mukaan myös naapurin suostumus, mikäli porakaivon sijainti on lähempänä kuin 7,5 m naapuritontin rajasta. Jos lupahakemuksen allekirjoittaa hakijan sijaan hakemuksessa nimetty asiamies, tulee hakemuksen liitteenä olla valtakirja tontin omistajalta. Tom Allen Seneran lupa-asiantuntijat ja pääsuunnittelijat voivat pyynnöstä koota tarvittavat liitteet ja toimia asiamiehenä asiakkaan puolesta.

Helsingin maalämpö­potentiaali

Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki Helsingin kaupungille vuonna 2019 perusteellisen tutkimuksen pääkaupunkialueen sopivuudesta maalämmön hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi alueen maapeitteen paksuutta ja kivilajien lämmönjohtavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin maalämpövaranto on hyvin suuri. Maapeitteen paksuus ja kivilajien ominaisuudet ovat lähes koko Helsingin alueella sopivia maalämmön hyödyntämiselle.

Maapeitteen paksuus vaikuttaa maalämpökaivon porauskustannuksiin, koska kallioperän poraaminen on huomattavasti edullisempaa kuin maapeitteen läpi poraaminen. Lisätietoa porauskustannuksista löydät sivultamme Maalämmön hinta. GTK:n tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa Helsingistä kuuluu alueeseen, jolla maapeitteen paksuus on vain 0–10 metriä. Suurimmalla osalla jäljelle jäävää aluetta maanpeite on 10–20 metrin paksuinen. Lähes koko Helsingin alueella kallioperä on siis lähellä maan pintaa. Maanpeite on yli 30 metrin paksuinen vain yksittäisissä paikoissa esimerkiksi Arabianrannan, Länsisataman ja Hernesaaren alueilla, Veräjälaaksossa sekä Malminkartanossa. Tom Allen Seneran energia-asiantuntijat selvittävät tarvittaessa tarkemmin yksittäisen tontin maanpeitteen paksuutta mahdollisten lähistölle porattujen maalämpökaivojen poraustiedoista.

Kivilajien lämmönjohtavuus, tiheys ja ominaislämpökapasiteetti ovat olennaisia tietoja tutkittaessa alueen maalämpöpotentiaalia. GTK:n tutkimuksessa todettiin, että noin puolella Helsingin alueista kivilajien lämmönjohtavuus on hyvä, ja suurimmalla osalla muista keskinkertainen.  Tyydyttävään luokkaan sisältyi vain pieniä erillisiä alueita. Helsingin geoenergiapotentiaalin selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kohteemme Helsingissä

Kartta sisältää kohteemme vuosilta 2012–2020. Tietosuojasyistä kohteen tarkkaa osoitetta ei mainita, ja kohdemerkki sijoittuu kadun puoliväliin, ei tarkalleen kohteen kohdalle.