Maalämmön hinta ja kustannukset

Pyydä tarjous

Maalämmön hinta

Maalämmön hinta asennettuna vaihtelee rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeen mukaan. Hinnan muodostavat lämpökaivon poraus, vaakaputkiston asennus, mahdollisen entisen lämmitysjärjestelmän purku, uusien laitteiden kuten maalämpöpumpun asennus, sähkötyöt, säädöt sekä käyttöopastus. Kun kaikki vaiheet tehdään huolellisesti, saat huolettoman ja toimivan lämmitysjärjestelmän.

Omakotitaloon asennettuna maalämmön hinta alkaa noin 16 000 eurosta riippuen omakotitalon iästä, koosta ja muista ominaisuuksista. Pienessä rivitalossa hinta voi lähteä noin 45 000 eurosta. Kerrostaloissa maalämmön hankintakustannukset lähtevät noin 100 000 eurosta.

Maalämpö on kannattava hankinta erikokoisiin kiinteistöihin omakotitalosta suureen liikekiinteistöön. Maalämmöllä lämmität muita yleisimpiä lämmitysmuotoja edullisemmin. Kun vanha lämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästät vuosittain noin 50–75 % lämmityskuluissa riippuen siitä, mitkä ovat olleet entisen lämmitysjärjestelmän käyttökulut. Maalämpö on nykyään suosituin valinta myös uusiin omakotitaloihin sen edullisten käyttökustannusten takia.

 

maalämmön hintahaarukka

Maalämmön hinta vaihtelee pienen omakotitalon n. 16 000–20 000 eurosta suurten kerrostaloyhtiöiden satoihin tuhansiin euroihin. Maalämpöön vaihtamalla säästää n. 50–75 % lämmityskuluissa.

Maalämpö on edullinen lämmitysmuoto siksi, että suurin osa lämmitysenergiasta saadaan ilmaiseksi rakennuksen tontilta. Maalämpöpumppu hyödyntää maa- ja kallioperästä kerättävän lämmön kiinteistön lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Tarkemman kuvauksen siitä, miten tämä tapahtuu, voit lukea sivultamme Mitä on maalämpö. 

Maalämmöllä saavutettavat säästöt ovat tavallisesti niin suuret, että niillä voi hoitaa lämmitysremonttia varten otetun lainan korkoineen. Maalämpöön siirtyvä voi siis sekä rahoittaa uuden lämmitysjärjestelmän että kattaa lämmityskustannukset samalla summalla, mikä kului ennen pelkkään lämmitykseen. Taloyhtiöissä yhtiövastiketta ei yleensä tarvitse nostaa. Koska maalämpöön siirtyminen on rakennuksen energiatehokkuutta selkeästi parantava hanke, omakotitaloon tai taloyhtiöön voi saada ARA:lta energia-avustuksen.

Mikäli omakotitalon lämmitysremonttiin ei haeta energia-avustusta, maalämpöön siirtymisen kuluja voi pienentää merkittävästi hyödyntämällä kotitalousvähennyksen. Vähennyksen suuruus henkilöä kohti on jopa 3 500 euroa, kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Kun muu lämmitys vaihdetaan maalämpöön, kotitalousvähennys on 2 250 euroa veronmaksajaa kohti (vuonna 2022).

Tämän lisäksi on haettavissa ELY-keskuksen avustus öljy- tai maakaasulämmitteisen pientalon lämmitysmuodon vaihtamiseksi ympäristöystävällisempään.

Pyydä tarjous

Kiinnostunut maalämmöstä?

Jutellaan lisää tilanteestasi, minkä jälkeen teemme sinulle räätälöidyn tarjouksen maalämmöstä.

Pyydä tarjous

Maalämmön hinnasta huomattava osa muodostuu porauksesta. Porauksen hinta puolestaan riippuu energiakaivojen määrästä ja syvyydestä. Myös maakerroksen paksuus kallioperän päällä vaikuttaa porauksen hintaan. Maakerroksen poraus on n. 3–4 kertaa kalliimpaa kuin kallioperän poraus, koska maaporauksessa käytetään teräsputkea, joka estää maa-aineksen sortumisen lämpökaivoon. Teräsputki upotetaan lisäksi noin 2 metriä kiintokallion sisään. Suomessa maakerroksen paksuus nostaa harvoin porauksen hintaa merkittävästi, koska kallioperä on lähes kaikkialla lähellä maan pintaa. Etelä-Suomen alueella maakerroksen paksuus vaihtelee tavallisesti muutamista metreistä muutamiin kymmeniin metreihin.

Kallioperän porauksen hinta (sisältäen kollektorin) on noin 35–40 euroa metriltä, joten n. 150 metriä syvän lämpökaivon hinta on n. 5 250–6 000 euroa, kun kallio on lähellä maan pintaa. Maalämpöjärjestelmän hintaan sisältyy kolme metriä maakerroksen teräsputkiporausta.

Jos peruskallio on poikkeuksellisen syvällä ja tontti on tarpeeksi suuri, on maapiiriin vaakatasoon upotettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen hyvä vaihtoehto lämpökaivolle. Tuolloin kannattaa harkita myös ilma-vesilämpöpumpun asennusta maalämmön sijaan.

Lämpökaivon hinta sisältää porauksen lisäksi lämmönkeruuputkiston ja lämmönkeruunesteen. Lämpökaivoja voi toki saada joskus halvemmallakin, mutta silloin on tavallisesti tingitty teräsputken bentonoimisesta kiinni peruskallioon, lämmönkeruuputken laadusta tai takuusta. Tom Allen Seneran toteuttamissa maalämpöjärjestelmissä lämmönkeruuputken takuu on 10 vuotta. Käytössämme on tietokanta Suomessa toteutetuista lämpökaivoporauksista, joten parhaan arvion porauksen hinnasta samoin kuin koko maalämpöjärjestelmän kustannuksista saa pyytämällä meiltä tarjouksen maalämpöjärjestelmästä.

HubSpot Video
Maalämpö ja maaviileä omakotitalossa
HubSpot Video
Maalämmön toiminta kerrostalossa
HubSpot Video
Maalämpö, lämmön talteenotto ja energiakaivojen lataus kerrostalossa

Maalämmön kustannukset käytössä

Oikein asennetun maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat pienet, mutta sekä omakotitalon että suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmä on syytä tarkastaa vuosittain. Suuremmissa kiinteistöissä järjestelmään saattaa kuulua useita maalämpöpumppuja ja varaajia, ja järjestelmään on mahdollisesti yhdistetty poistoilman lämmön talteenotto. Laaja järjestelmä on järkevää ottaa etävalvottavaksi, jotta maalämmön sähkönkulutusta ja tuotettua lämpöenergiaa voidaan seurata jatkuvasti. Näin varmistetaan, että järjestelmä toimii koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla.

Maalämpöpumpun kuluvien osien uusimiskustannukset eivät ole pitkällä aikajänteellä merkittävät. Maalämpöpumpun arvokkain käytössä kuluva osa on kompressori. Sen tyypillinen käyttöikä on noin 20 vuotta, ja uusimiskustannukset ovat joitakin tuhansia euroja. Käyttövuotta kohti uusimiskustannukset ovat siis noin 100–500 euroa järjestelmän laajuudesta riippuen. Muita maalämpöpumpun kuluvia osia ovat lähinnä kiertovesipumput, joiden käyttöikä on tavallisesti yli kymmenen vuotta, ja hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta tuhanteen euroon. Myös kolmitieventtiilin toiminta saattaa pitkän ajan kuluessa heikentyä. Sen uusimishinta on joitakin satoja euroja. Näin laskien maalämmön kustannukset kuluvien osien suhteen ovat reilusta sadasta eurosta joihinkin satoihin euroihin vuodessa.

Omakotitalon lämmityksen vaihtaminen maalämpöön

Kun omakotitalon aiempi lämmitys vaihdetaan maalämpöön, asennushinta vaihtelee pienen omakotitalon noin 20 000 eurosta satojen neliömetrien kokoisen omakotitalon noin 40 000 euroon. Muuttuva maailmantilanne vaikuttaa laitteiden ja materiaalien hintoihin voimakkaasti, joten hinnat ovat arvioita.

Kotitalousvähennys alentaa maalämpöurakan kustannuksia tuhansia euroja. Yhden veronmaksajan taloudessa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa (vuonna 2022) ja kahden veronmaksajan taloudessa 4 500 euroa. Korotetun, enintään 3 500 euron kotitalousvähennyksen saa veronmaksaja, joka luopuu urakassa öljylämmityksestä. Kahden veronmaksajan taloudessa korotettua kotitalousvähennystä voi saada enintään 7 000 euroa. Lue kotitalousvähennyksen korotuksesta tästä.

Vaihtoehto kotitalousvähennyksen käyttämiselle on ARA:n energia-avustus. Öljy- tai maakaasulämmitteisen omakotitalon lämmityksen vaihtamiseen on lisävaihtoehtona voinut kesäkuusta 2020 alkaen hakea ELY-keskuksen 4 000 euron avustusta.

Tom Allen Senera tarjoaa omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihtajalle rahoituksen. Lue lisää sivuiltamme Rahoitus OP:lta tai Rahoitus Santanderilta.

Maalämmön hinta, kun omakotitalon lämmitys vaihdetaan maalämpöön

Omakotitalon maalämpöjärjestelmän hintaan vaikuttavat talon lämmitysenergian kulutus, lämpökaivon tai lämpökaivojen syvyys sekä niiden lukumäärä, lämpökaivon maaporauksen määrä, maalämpöpumpun teho ja tyyppi, erillisten varaajien tarve sekä se, puretaanko vanha lämmitysjärjestelmä pois. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi omakotitalon lämmitysenergian ja -tehon tarve on, sitä syvempi lämpökaivo ja tehokkaampi maalämpöpumppu tarvitaan.

Pienessä omakotitalossa porataan n. 130 m syvä lämpökaivo ja asennetaan n. 1,5–8 kW:n maalämpöpumppu. Tuolloin maalämmön asennushinta on noin 20 000 euroa. Isossa omakotitalossa tai paritalossa, jonka pinta-ala on satoja neliömetrejä, voidaan tarvita kaksi 150–200 metriä syvää lämpökaivoa ja suurempi, n. 17 kW:n maalämpöpumppu sekä erillinen lämpimän käyttöveden varaaja. Tuolloin hankintakustannukset ovat lähellä 40 000 euroa.

Kotitalousvähennys pienentää maalämmön hankintahintaa

Maalämpöremontin hinta omakotitaloon vaihtelee pienen talon noin 20 000 eurosta satojen neliöiden kokoisen talon n. 40 000 euroon. Kotitalousvähennyksestä tai valtion avustuksista saa merkittävää huojennusta kustannuksiin.

Maalämmön hankinnassa kannattaa hyödyntää kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kattaa 40 % tai 60 % yritykselle maksetusta työn osuudesta, ja maalämmön hankinnassa työn osuus on suurin osa kaikista kustannuksista. Vähennyskelpoisia töitä ovat esimerkiksi lämpökaivon poraaminen sekä vanhan järjestelmän purkaminen ja maalämpöjärjestelmän asentaminen.

Kotitalousvähennyksen määrä on yhden veronmaksajan osalta enintään 2 250 euroa vuodessa ja kahden veronmaksajan taloudessa enintään 4 500 euroa vuodessa (2022). Tällöin työn osuudesta hyvitetään 40 %. Vuoden 2022 alussa kotitalousvähennyksen määrä nousi 3 500 euroon veronmaksajaa kohti silloin, kun öljylämmitys vaihdetaan esimerkiksi maalämpöön. Öljylämmityksestä luovuttaessa kotitalousvähennys kattaa 60 % työn kustannuksista. Tutustu kotitalousvähennyksen korotukseen tästä.

Maalämpöprojekti voidaan tarvittaessa jakaa kahdelle vuodelle, jolloin voidaan hyödyntää kahden vuoden kotitalousvähennykset. Kotitalousvähennystä ei voi saada uudisrakennukseen, vaan vain silloin, kun entinen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön.

Kotitalousvähennyksen voi hyödyntää heti, kun lasku maalämpöjärjestelmästä on maksettu. Jo saman tai seuraavien kuukausien palkasta maksettavista veroista voi vähentää kotitalousvähennyksen osuuden. Kotitalousvähennyksen saa, kun täyttää kotitalousvähennyslomakkeen.

Maalämpösäästölaskuri

Laske säästösi maalämmöllä!

Mietitkö, kannattaako sinun vaihtaa maalämpöön? Täytä laskuriin tiedot kotisi lämmityksestä, niin saat arvion siitä, paljonko maalämpöön vaihtaminen tuo sinulle säästöjä.






Näytä laajempi laskuri

Laskurin oletusarvot (muuta halutessasi):


Tässä ovat säästösi, ole hyvä!

Nykyisen lämmityksen vuosikustannukset:  €
Maalämmön vuosikustannukset:  €
Säästöt vuodessa:  €
Takaisinmaksuaika:  v  kk
Investoinnin tuotto:  %
Kuukausittainen tuotto 15 vuoden ajalta:  €/kk

Öljyn vaihdosta maalämpöön saa korotetun kotitalousvähennyksen, joka on jopa 3 500 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 60 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voi myös hakea ELY-keskuksen avustusta öljystä luopumiseen. Avustus on 4 000 euron suuruinen.

Sähkölämmityksen vaihdosta maalämpöön saa kotitalousvähennyksen, joka on enimmillään 2 250 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 40 % maalämpöremontin työkustannuksista. Kotitalousvähennyksen sijaan voi myös hakea ARAn energia-avustusta, joka on 4 000–6 000 euroa asuntoa kohti.

Sähkölämmityksen vaihdosta maalämpöön saa kotitalousvähennyksen, joka on enimmillään 2 250 euroa veronmaksajaa kohti. Vähennyskelpoista on 40 % maalämpöremontin työkustannuksista.

Tallenna sähköpostiin

Esimerkki kotitalousvähennyksestä: öljystä maalämpöön

Kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, kotitalousvähennystä saa korotetun määrän, 3 500 euroa veronmaksajaa kohti. Maalämpöurakan työn hinnasta on kotitalousvähennyskelpoista 60 %, kun urakassa luovutaan öljystä.

Yhden veronmaksajan taloudessa kotitalousvähennystä saa mahdollisimman paljon, kun maalämpöurakan hinnassa on 6 000 euroa työn osuutta. Työn osuudesta kotitalousvähennyskelpoista on 60 %, eli 6 000 euron summasta 3 600 euroa. Tästä vähennetään sadan euron omavastuu, jolloin kotitalousvähennyksen määräksi jää 3 500 euroa. Omakotitalon maalämpöurakan noin 20 000 euron hinnaksi jää kotitalousvähennyksen jälkeen siis 16 500 euroa.

Kaksi veronmaksajaa saa öljystä maalämpöön vaihtaessaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärän, kun maalämpöön siirtymisen laskussa on työn osuutta 12 000 euroa. Tätä luokkaa ovat työkustannukset suurehkossa omakotitalossa, jossa on noin 200 neliömetriä tai enemmän pinta-alaa.

Summan kotitalousvähennyskelpoinen osuus on 60 % eli 7 200 euroa. Kahden veronmaksajan 100 euron omavastuiden vähentämisen jälkeen kotitalousvähennyksen määräksi saadaan 7 000 euroa. Suurehkon omakotitalon n. 35 000 euron hintaisen maalämpöurakan hinnaksi jää 7 000 euron vähennyksen jälkeen 28 000 euroa.

Esimerkki kotitalousvähennyksestä: Muusta kuin öljystä maalämpöön

Kun maalämpöön siirrytään muusta kuin öljylämmityksestä, yhden veronmaksajan kotitalousvähennyksen määrä on 2 250 euroa. Urakan työn hinnasta kotitalousvähennyskelpoista on 40 %.

Yhden veronmaksajan kotitalousvähennyksen määrä on mahdollisimman suuri, kun maalämpöurakassa on työn hintaa 5 875 euroa. Tästä summasta kotitalousvähennyskelpoista on 40 % eli 2 350 e. Kun vähennetään vielä omavastuu 100 euroa, jää kotitalousvähennyksen maksimimäärä, 2 250 euroa. Kun tämän vähentää omakotitalon maalämpöurakan hinnasta 20 000 e, niin maalämmön hinnaksi jää 17 750 euroa.

Kaksi veronmaksajaa voi hyödyntää kotitalousvähennyksen kokonaisuudessaan, kun maalämpöön siirtymisen laskussa on työn osuutta ainakin 11 750 euroa. Tämä toteutuu suurehkon omakotitalon maalämpöurakassa.

Kotitalousvähennyskelpoinen osuus summasta on 40 % eli 4 700 euroa. Kun summasta vähennetään molempien veronmaksajien 100 euron omavastuut, kotitalousvähennyksen määräksi jää 4 500 euroa. Kun tämä vähennetään suurehkon omakotitalon maalämpöremontin hinnasta 35 000 e, hinnaksi jää n. 30 500 euroa.

Lämmityskustannusten säästöt maalämmöllä

Maalämpöön siirtyminen on kannattavaa omakotitalossa, jossa on sähkö- tai öljylämmitys tai kaukolämpö. Maalämmön edullisuus perustuu siihen, että noin 70 % lämmitysenergiasta on omalta tontilta saatavaa ilmaista maalämpöä. Kun talossa on varaava sähkölämmitys, maalämpö pienentää lämmityslaskua n. 70–75 %. Kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästöt ovat noin 60 %. Kaukolämpöön verrattuna säästöjä kertyy vuosittain noin 50–60 %.

Kun entinen lämmitys vaihdetaan maalämpöön, maalämpöhankintaa varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskulujen säästöillä ja usein rahaa jää vielä yli. Tutustu tästä asiakkaamme kertomukseen maalämpöön siirtymisestä seuranneista lämmityskulujen säästöistä.

Vertaile lämmityskustannuksia öljyllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on 200 m²:n omakotitalo, jonka öljynkulutus oli 3 700 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

Lämmityslasku vuodessa öljyllä ja maalämmöllä
Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö uuteen omakotitaloon

Kun maalämpö asennetaan uuteen omakotitaloon, järjestelmän hinta on yleensä alkaen noin 16 000–20 000 euroa. Hinnat ovat yleisluonteisia arvioita, sillä muutokset maailmantilanteessa vaikuttavat voimakkaasti materiaalien ja laitteiden  hintoihin.

Maalämmön investointi on korkeampi kuin esimerkiksi sähkölämmityksen tai kaukolämmön, mutta maalämmöllä lämmittäminen on huomattavasti edullisempaa. Maalämpöinvestointi maksaa siis itsensä takaisin lämmityskulujen säästöinä.

Maalämpöpumpussa on sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja, minkä takia maalämpölaitteisto ei vaadi paljon tilaa, vaan se voidaan asentaa vaikkapa kodinhoitohuoneeseen. Rakennuskustannuksia nostavaa erillistä teknistä tilaa ei siis välttämättä tarvita.

Jos omakotitalossa on suuria ikkunoita, talossa voi olla kesäaikana korkea sisälämpötila. Maalämpöön kannattaakin uudisrakennuksessa kytkeä maaviileä, joka on lähes ilmainen jäähdytystapa kesällä ja parantaa huomattavasti asumismukavuutta.

Maalämmön asennushinta uuteen omakotitaloon

Maalämmön hintaan uudessa omakotitalossa vaikuttavat talon koko ja lämmitysenergian tarve, maalämpöpumpun teho, lämpökaivon syvyys, erillisen lämpimän käyttöveden varaajan tarve sekä asukkaiden mahdolliset muut toiveet, kuten maaviileäjäähdytys. Lue uudisrakentaja-asiakkaamme kertomus maalämmön hankinnasta sekä kustannusarviomme pitävyydestä täältä!

Lämpökaivon syvyyteen ja maalämpöpumpulta vaadittuun tehoon vaikuttavat, onko talossa korkeita tiloja tai suuria ikkunoita. Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, tarvitaan erillinen käyttöveden varaaja.

Pienessä uudessa omakotitalossa (80–120 m²) maalämmön hinta asennettuna on noin 16 000–20 000 euroa. Lämpökaivon syvyys on tuolloin noin 130 metriä ja maalämpöpumpun teho noin 1,5–8 kW. Omakotitalossa, jonka pinta-ala on n. 160–200 m², maalämpöjärjestelmän kokonaishinta on noin 20 000–25 000 euroa. Tuolloin lämpökaivo porataan noin 180–220 m syväksi ja maalämpöpumpun teho on noin 3–12 kW. Kun omakotitalon pinta-ala on noin 250–350 m², maalämpöjärjestelmän hinnaksi tulee noin 25 000–35 000 euroa. Suuressa omakotitalossa saatetaan tarvita kaksikin lämpökaivoa, ja maalämpöpumpun teho on yleensä n. 4–16 kW.

Maalämpöjärjestelmän hinta uudessa talossa

Maalämmön hinta uudessa omakotitalossa vaihtelee pienen talon alle 20 000 eurosta suuren omakotitalon noin 35 000 euroon. Maalämpöjärjestelmään on uudisrakennuksessa helppo yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen jäähdytys maaviileällä.

Uuden omakotitalon lämmityskulut maalämmöllä

Uusissa omakotitaloissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, minkä ansiosta maalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella. Lattialämmityksen yhteydessä jopa 4/5 omakotitalon lämmitykseen kuluvasta energiasta saadaan lämpökaivosta ja ainoastaan 1/5 on maalämpöpumpun tarvitsemaa sähköä.

Käyttövesi joudutaan lämmittämään kuumemmaksi kuin lattialämmitys- tai patteriverkostossa kiertävä vesi. Uusissa omakotitaloissa maalämpöpumpun hyötysuhde käyttöveden lämmityksessä on noin neljä. Tämä tarkoittaa sitä, että maalämmöllä käyttöveden lämmittäminen tulee noin neljä kertaa edullisemmaksi kuin käyttöveden lämmittäminen sähköllä. Kaukolämpöön verrattuna maalämmön lämmityskulut ovat tyypillisesti vain noin puolet tai kolmasosa riippuen kaukolämmön hinnasta.

Uusi omakotitalo voidaan pitää kesällä miellyttävän viileänä lähes ilmaiseksi hyödyntämällä maaviileäjäähdytystä. Maaviileä on esimerkiksi ilmalämpöpumppua edullisempi tapa jäähdyttää, sillä maaviileä hyödyntää lämpökaivon viileyttä jäähdytyksessä eikä silloin tarvita erillistä sähkökäyttöistä kompressoria jäähdytysenergian tuottamiseen.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on uusi 217 m²:n omakotitalo. Kaukolämmöllä ostettavan lämmitysenergian määrä olisi 20 760 kWh/vuosi, maalämmöllä 5 670 kWh/vuosi (kaukolämmön hinnalla 0,085 e/kWh, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,8 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Vertailu maalämpöpumpun ja kaukolämmön välillä
Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö rivitaloon

Rivitalossa maalämpöön siirtyminen on järkevä ratkaisu, kun vanha lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa, tai kun taloyhtiön lämmityskulut ovat olleet nousussa energian hintojen kallistumisen takia. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on tällä hetkellä erityisen ajankohtaista, koska valtio tukee nyt taloyhtiöiden energiaremontteja huomattavalla, jopa 4 000–6 000 euron asuntokohtaisella ARA:n energia-avustuksella.

Rivitalon maalämpöjärjestelmän hinta

Rivitalon maalämpöjärjestelmän asennushinta riippuu siitä, miten laaja järjestelmä tarvitaan. Jos lämmitysenergian tarve on suuri, voidaan tarvita useampia lämpökaivoja, maalämpöpumppuja ja varaajia. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös muuttuva maailmantilanne ja sen vaikutukset materiaalien ja laitteiden hintoihin.

Rivitalossa jo olemassa olevaa vesikiertoista patteri- tai lattialämmitystä voidaan hyödyntää lähes poikkeuksetta maalämpöön siirryttäessä, joten lämmönjakoverkoston uusiminen ei tavallisesti ole tarpeen.

Kun maalämpö asennetaan pieneen rivitaloon, hinta voi olla lähellä 45 000 euroa, kun taas hyvin suuressa, noin sadan huoneiston rivitaloyhtiössä, maalämpöön siirtyminen voi maksaa jopa 600 000 euroa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että silloin, kun lämmityskulut ovat suuret, ovat myös säästöt maalämmöllä suuremmat.

Yleensä maalämpöhankintaa varten otetaan laina, jolla investointi maksetaan. Lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskuluista saatavilla säästöillä, ja useimmiten rahaa jää vielä yli. Tämä tarkoittaa sitä, että asumiskustannukset laskevat heti maalämmön käyttöönoton jälkeen. Taloyhtiön ei siis tarvitse odottaa koko maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaikaa ennen säästöjen saamista.

Maalämpöön siirtyminen ei aiheuta yhtiövastikkeeseen korotuspainetta. Monet taloyhtiöt ovat sen sijaan laskeneet yhtiövastiketta pian maalämmön käyttöönoton jälkeen. Yhtiövastike voidaan toki pitää entisellä tasolla ja kerryttää säästöjä esimerkiksi muihin korjauksiin. Lisäetuna on, että maalämpöön siirtyneissä taloyhtiöissä asuntojen arvo nousee ja asuntojen myyntiajat ovat lyhempiä.

Pyydä maksuton arvio rivitalon maalämmön asennushinnasta ja käyttökustannuksista täältä.

Maalämmön hinta rivitalossa

Maalämmön hinta rivitalossa riippuu järjestelmän laajuudesta. Pienen rivitalon maalämpöjärjestelmä voi maksaa n. 45 000 euroa. Taloyhtiö pystyy yleensä hoitamaan maalämpöinvestoinnin korkoineen lämmityksessä syntyneillä säästöillä, nostamatta yhtiövastiketta.

Rivitalon lämmityskulut maalämmöllä

Tällä hetkellä maalämmön käyttö rivitaloissa on noin 65–70 % edullisempaa kuin öljy- tai sähkölämmitys ja noin 50–55 % edullisempaa kuin kaukolämpö. Maalämmöllä saavutetaan myös suurempi riippumattomuus energian hintojen vaihteluista.

Maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat tyypillisesti samalla tasolla verrattuna muihin lämmitysmuotoihin tai ne voivat pienentyä. Lue asiakkaamme haastattelu huoltokustannuksista täältä. Taloyhtiöiden kannattaa maalämpöön siirtymisen jälkeen kilpailuttaa sähkösopimus ja saada siten sähkölle edullisin mahdollinen hinta.

Vertaile lämmityskustannuksia öljyllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on kuuden asunnon rivitalo, jonka öljyn kulutus oli 9 252 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

rivitalon öljylämmitys- ja maalämpöjärjestelmien lämmityskulujen vertailu

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on 37 asunnon rivitaloyhtiö, jonka kaukolämmön kulutus oli 400 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Vertailu rivitalon lämmityskuluista kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmällä
Maalämpöopas kiinteistöille

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö kerrostaloon

Maalämmöllä voidaan korvata kerrostalon aiempi lämmitysjärjestelmä, olipa se sitten kaukolämpö, öljylämmitys tai sähkölämmitys. Maalämpö ja sen rinnalle asennettava poistoilman lämmön talteenotto voivat vähentää ostoenergian kulutusta jopa 75 %. Kerrostalon lämmitysjärjestelmän päivittäminen on nyt erityisen ajankohtaista, koska valtio tukee tällä hetkellä taloyhtiöiden energiaremontteja merkittävällä, jopa 4 000–6 000 euron asuntokohtaisella ARA:n energia-avustuksella.

Maalämmön ja lämmön talteenoton hinta kerrostalossa

Maalämpö on kerrostaloon järkevä vaihtoehto etenkin silloin, kun aiempi lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa ja silloin, kun lämmityskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi. Kerrostaloissa maalämpöjärjestelmään kannattaa usein yhdistää poistoilman lämmön talteenotto (LTO), sillä se tuottaa lisäsäästöjä lämmityksessä. LTO-järjestelmä soveltuu kerrostaloihin, joissa on huippuimuri. Lue linkin takaa lisää maalämmön ja poistoilman lämmön talteenoton hinnasta kerrostalossa.

Pienemmissä kerrostaloyhtiöissä maalämpö- ja LTO-järjestelmän hinta asennettuna on yhteensä noin 100 000 euroa. Suurimmissa ja monen kerrostalon taloyhtiöissä järjestelmän kokonaishinta voi olla yli 870 000 euroa. Muuttuvalla maailmantilanteella on voimakas vaikutus materiaalien ja laitteiden hintoihin, joten urakoiden hinnat ovat yleisluontoisia arvioita. Tarkimman arvion asennuskustannuksista saat meiltä pyytämällä tarjouksen.

HubSpot Video

Video: Taloyhtiön energiaremontti

Helsinkiläisessä As Oy Käpylänkuja 3:ssa siirryttiin maalämpöön ja maaviileään sekä asennettiin aurinkopaneelit. Katso videolta, miten kerrostaloyhtiön energiaremontti sujui!

Kerrostalon lämmityskulut maalämmöllä ja lämmön talteenotolla

Maalämmöllä ja mahdollisesti sen rinnalle asennettavalla poistoilman lämmön talteenotolla voidaan kerrostaloissa säästää jopa 75 % ostettavasta lämmitysenergiasta, sillä suurin osa lämmitysenergiasta saadaan oman tontin kallioperästä tai muuten hukkaan menevästä poistoilman lämmöstä. Säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa hankintaa varten otetun lainan lyhennykset ja korot. Usein rahaa jää vielä yli, ja säästöjä alkaa kertyä taloyhtiölle heti maalämmön asennuksen jälkeen. Maalämpöön siirtyminen ei siis aiheuta painetta korottaa yhtiövastiketta, vaan sitä voidaan laskea tai taloyhtiö voi rahoittaa säästöillä muita korjauksia. Maalämpö- ja/tai LTO-järjestelmän takaisinmaksuaika on kerrostaloissa tällä hetkellä alle kymmenen vuotta.

Poistoilmalämpöpumppu kerrostalossa

Maalämpö tuottaa kerrostaloyhtiölle suuret säästöt lämmityskustannuksiin. Erityisesti maalämmön yhdistäminen poistoilman lämmön talteenottoon on erittäin taloudellinen ratkaisu.

Maaviileäjäähdytys ja energiatehokas käyttöveden lämmitys

Kerrostaloissa maalämpöön voidaan kytkeä maaviileäjäähdytys, jolloin asuntojen viilennys voidaan hoitaa lämpökaivoista saatavalla lähes ilmaisella jäähdytysenergialla. Maalämpö- ja LTO-järjestelmään voidaan mahdollisesti yhdistää myös energiaa säästävä vaiheittainen lämpimän käyttöveden lämmitys. Kerrostaloissa lämmintä vettä kulutetaan paljon, minkä takia on tärkeää lämmittää käyttövesikin mahdollisimman taloudellisesti. Näistä mahdollisuuksista saat lisätietoa Tom Allen Seneran kiinteistöjen energia-asiantuntijoilta.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on kerrostaloyhtiö, johon kuuluu kolme kerrostaloa. Kaukolämmön kulutus oli 960 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Kaukolämpö ja poistoilman lämmön talteenotto kerrostalossa
Lataa poistoilman lämmön talteenotto-opas

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Lue oppaastamme, miten poistoilman lämmön talteenottoa hyödynnetään kerrostalossa tai muussa kiinteistössä, ja kuinka laitteisto asennetaan.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö liikekiinteistöön

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hinta määrittyy liikekiinteistön todellisen lämmitys- ja jäähdytystehon tarpeen perusteella. Muuttuva maailmantilanne vaikuttaa voimakkaasti materiaalien ja laitteiden hintoihin, joten hinta-arviot tällä sivulla ovat yleisluontoisia arvioita. Maalämmöllä liikekiinteistön lämmitys on edullista ja tarvittaessa järjestelmää voidaan käyttää myös lähes ilmaiseen jäähdytykseen.

Maalämpöinvestointi liikekiinteistössä

Liikekiinteistöissä käytetään runsaasti sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa. Lämmitys- ja jäähdytystehojen tarpeet vaihtelevat voimakkaasti riippuen ulkolämpötilasta ja ilmanvaihdon tehostusjaksoista.

Lämmitystehon tarve vaihtelee tavallisesti 50–100 W:n välillä lämmitettävää neliömetriä kohti. Esimerkiksi 1 000 m²:n liikekiinteistössä lämmitystehoa tarvitaan 50–100 kW. Tyypillisen 50 kW:n maalämpöjärjestelmän asennushinta on noin 100 000 euroa. Suuremman, noin 2 000 m²:n liikekiinteistön maalämpöjärjestelmä on hieman edullisempi suhteessa lämmitystehoon ja investointi maksaa yhteensä noin 160 000–180 000 euroa. Mikäli lämmitettävää ja jäähdytettävää pinta-alaa on noin 10 000 m², tarvitaan yleensä maalämpöjärjestelmä, jonka teho on noin 500 kW. Tämän hinta asennettuna on noin 700 000 euroa. Jokainen liikekiinteistö on yksilöllinen, joten tarkimman arvion tämänhetkisestä asennushinnasta saat pyytämällä energia-asiantuntijoiltamme tarjouksen.

Liikekiinteistöissä voidaan harkita aiemman lämmitysjärjestelmän jättämistä maalämmön rinnalle esimerkiksi silloin, jos öljykattila on hyvässä kunnossa. Tuolloin maalämpöä ei tarvitse mitoittaa huipputeholle, ja hankintakustannukset ovat pienemmät.

Maalämpö liikekiinteistöön

Liikekiinteistöissä tarvitaan tavallisesti lämmitysenergian lisäksi paljon jäähdytysenergiaa. Maalämpö on hyvä ratkaisu liikekiinteistölle, koska energiakaivoja voidaan käyttää myös taloudelliseen jäähdytykseen maaviileällä.

Maaviileällä edullinen liiketilojen jäähdytys

Lämmityskaudella lämpökaivoista saadaan uusiutuvaa lämpöenergiaa, ja kesäkaudella, kun jäähdytystä tarvitaan eniten, voidaan lämpö- eli energiakaivoja käyttää jäähdytysenergian lähteenä. Sähköä tarvitaan tuolloin pelkästään viileän lämmönkeruunesteen kierrätykseen sisätiloissa kiertovesipumpun avulla. Esimerkiksi 100 kW:n jäähdytystehon tuottamiseksi tarvitaan vain yksi 2 kW:n kiertovesipumppu. Erillisiä jäähdytyskoneita ei tarvita. Maaviileäjäähdytys onkin kaikkiin muihin jäähdytysmenetelmiin verrattuna edullisin vaihtoehto. Edullisen jäähdytyksen tarve kasvaa ilmaston lämmetessä.

Maalämmön ja maaviileän käyttökustannukset liikekiinteistössä

Ammattitaitoisesti suunniteltu ja asennettu maalämpöjärjestelmä tuottaa vuosittain merkittävät säästöt liikekiinteistön lämmitys- ja jäähdytyskustannuksiin. Öljy- tai sähkölämmitykseen verrattuna säästöt ovat noin 70 % ja kaukolämpöön verrattuna noin 50–60 %. Kun maaviileää käytetään tilojen jäähdytykseen, säästyy jäähdytyskuluissa esimerkiksi vedenjäähdytyskoneeseen verrattuna noin 90–95 %. Säästöt ovat samaa luokkaa verrattuna kaukokylmään.

Ostoenergian säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa investointia varten otetun lainan lyhennys- ja korkokulut. Usein säästöt ovat vielä näitä kuluja suuremmat, jolloin uusi järjestelmä alkaa tuottaa yritykselle positiivista kassavirtaa heti käyttöönoton jälkeen. Ylläpitokulujen leikkaaminen parantaa myös liikekiinteistöön sijoitetun pääoman tuottoa.

Jos liikekiinteistön tontilla on vähän tilaa, voidaan tilanpuutetta kompensoida hyödyntämällä maalämmön rinnalla poistoilman lämmön talteenottoa. Tämä tehostaa maalämmön toimintaa ja tuottaa lisäsäästöjä. Mikäli kiinteistössä kulutetaan paljon lämmintä käyttövettä, on jäteveden lämmön talteenotto varteenotettava ratkaisu lämmitysenergian säästämiseksi.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmön ja LTO:n yhdistelmällä

Esimerkissä on liikekiinteistö, jonka kaukolämmön kulutus oli n. 1 000 000 kWh vuodessa ennen maalämmön ja poistoilman lämmön talteenoton asennusta. Kiinteistön jäähdytyksessä käytetään myös energiakaivoista saatavaa maaviileää. Esimerkissä kaukolämmön hinta on 0,073 e/kWh ja sähkön hinta 0,104 e/kWh.

Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Maalämpö- ja kaukolämpövertailu

Maalämmön lämmityskustannukset uudessa liikekiinteistössä

Esimerkissä on uusi liikekiinteistö, jonka pinta-ala on 1 200 m². Liikekiinteistöön asennettiin maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä. Lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluvan ostoenergian määrä on 58 280 kWh vuodessa (sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu sähkön hinnan nousu, joka on isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

 

Uuden liikekiinteistön lämmitys- ja jäähdytyskulut