Maalämmön hinta ja kustannukset

Maalämpöjärjestelmän kokonaishinta muodostuu seuraavista osista: mitoituksesta ja suunnittelusta, lämpökaivon eli energiakaivon toimenpideluvasta, lämpökaivon porauksesta, lämmönkeruupiirin vaakaputkistojen kaivuutöistä, mahdollisen entisen lämmityksen purkamisesta, uusien laitteiden eli esimerkiksi maalämpöpumpun asentamisesta, sähkötöistä, säädöistä sekä käyttöopastuksesta. Kun koko ketju tehdään huolellisesti, tuloksena on huoleton ja toimiva lämmitysjärjestelmä.

Omakotitaloon asennettuna maalämpö maksaa noin 12 000–35 000 euroa riippuen talon koosta ja muista ominaisuuksista. Pienessä rivitalossa hinta voi olla noin 35 000 euroa. Kerrostaloissa maalämmön hankintakustannukset lähtevät noin 100 000 eurosta. Suurissa, monen sadan asunnon taloyhtiöissä, kokonaishinta voi olla 600 000 euroa. Kannattaa huomioida, että suurissa taloyhtiöissä myös säästöt maalämmöllä ovat suuremmat, koska lämmitysenergiaa kuluu paljon.

Maalämmöllä lämmityskustannukset ovat muita lämmitysmuotoja edullisemmat. Kun vanha lämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästöt lämmityskuluissa ovat vuosittain noin 50–75 %. Maalämpö on nykyään suosituin valinta myös uusiin omakotitaloihin sen edullisten käyttökulujen takia.

Kun omakotitalon aiempi lämmitys vaihdetaan maalämpöön, asennushinta on noin 15 000–35 000 euroa. Kotitalousvähennys alentaa kustannuksia tästä vielä tuhansia euroja. Kun talossa on varaava sähkölämmitys, maalämpö pienentää lämmityslaskua n. 70–75 % vuodessa. Kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästöt ovat noin 60 %. Kaukolämpöön verrattuna säästöjä kertyy vuosittain noin 50–60 %.

Maalämmön hinta, kun omakotitalon lämmitys vaihdetaan maalämpöön

Omakotitalon maalämpöjärjestelmän hintaan vaikuttavat talon lämmitysenergian kulutus, lämpökaivon syvyys sekä niiden lukumäärä, lämpökaivon maaporauksen määrä, maalämpöpumpun teho ja tyyppi, erillisten varaajien tarve sekä se, puretaanko vanha lämmitysjärjestelmä pois. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi omakotitalon lämmitysenergian tarve on, sitä syvempi lämpökaivo ja tehokkaampi maalämpöpumppu tarvitaan.

Pienessä omakotitalossa porataan n. 100 m syvä lämpökaivo ja asennetaan n. 6 kW:n maalämpöpumppu. Tuolloin maalämmön asennushinta on noin 15 000 euroa. Isossa omakotitalossa, jonka pinta-ala on satoja neliömetrejä, voidaan joutua poraamaan kaksi 150–200 metriä syvää lämpökaivoa ja asentamaan suurempi, n. 17 kW:n maalämpöpumppu sekä erillinen lämpimän käyttöveden varaaja. Tuolloin hankintakustannukset ovat lähellä 35 000 euroa.

Maalämmön hankinnassa kannattaa hyödyntää kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kattaa 45 % yritykselle maksetusta työn osuudesta, ja maalämmön hankinnassa työn osuus on suurin osa kaikista kustannuksista. Kotitalousvähennyksen määrä on yhden veronmaksajan osalta 2 400 euroa vuodessa ja kahden veronmaksajan taloudessa 4 800 euroa vuodessa (2017). Maalämpöprojekti voidaan tarvittaessa jakaa kahdelle vuodelle, jolloin voidaan hyödyntää kahden vuoden kotitalousvähennykset. Kotitalousvähennyksen voi saada vain silloin, kun entinen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön.

Tom Allen Senera tarjoaa omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihtajalle rahoituksen. Voit valita itse haluamasi maksuajan ja sopivan kuukausierän. Rahoituksen voi myös maksaa kerralla pois milloin tahansa aikaisemminkin.

Esimerkki kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä

Pienessä omakotitalossa maalämmön työn osuus on noin 5 000 euroa. Kotitalousvähennys on tästä 45 % eli n. 2 250 euroa. Maalämmön hinnaksi jää n. 12 750 euroa.

Suuressa omakotitalossa työn osuus on noin 10 000 euroa. Kotitalousvähennys on tuolloin n. 4 500 euroa. Maalämmön hinnaksi jää n. 31 500 euroa.

Kotitalousvähennyksen voi hyödyntää heti, kun lasku maalämpöjärjestelmästä on maksettu. Jo saman tai seuraavien kuukausien palkasta maksettavista veroista voi vähentää kotitalousvähennyksen osuuden. Kotitalousvähennyksen saa, kun täyttää kotitalousvähennyslomakkeen.

Lämpökaivon porauskustannukset

Lämpökaivon porauskustannuksiin vaikuttaa se, kuinka syvällä peruskallio on tontilla maan pinnasta. Maakerroksen läpi porataan teräsputkiporauksella. Teräsputki upotetaan lisäksi noin 2 metriä kiintokallion sisään. Maalämpöjärjestelmän hintaan sisältyy 3 metriä teräsputkiporausta. Yksi teräsputkiporausmetri kustantaa on n. 60–70 euroa.

Jos peruskallio on 10 metrin syvyydessä, tarvitaan 12 metriä teräsputkea, jolloin maaporauksen lisähinnaksi tulee noin 540–630 euroa. Mikäli peruskallio on 20 metriä syvällä, tulee poraustyölle lisähintaa n. 1 140–1 330 euroa. Yli 20 metrin maaporaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Joka tapauksessa maaporauksen mahdolliset lisäkustannukset ovat varsin kohtuulliset. Jos peruskallio on poikkeuksellisen syvällä (yli 40 m), on maapiiriin vaakatasoon upotettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen hyvä vaihtoehto lämpökaivolle. Tuolloin kannattaa harkita myös ilma-vesilämpöpumpun asennusta maalämmön sijaan.

lämmityskustannusten säästöt maalämmöllä

Maalämpöön siirtyminen on kannattavaa omakotitalossa, jossa on sähkö- tai öljylämmitys tai kaukolämpö. Maalämmön edulliset lämmityskustannukset perustuvat siihen, että noin 70 % lämmitysenergiasta on omalta tontilta saatavaa ilmaista maalämpöä.

Kun entinen lämmitys vaihdetaan maalämpöön, maalämpöhankintaa varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskulujen säästöillä ja usein rahaa jää vielä yli. Maalämpö parantaa myös lämmityskulujen ennakoitavuutta. Maalämmön valinnut on muita riippumattomampi energian hintojen vaihteluista ja nousuista, koska suurin osa lämmöstä on oman tontin ilmaista maalämpöä. Tutustu tästä asiakkaamme kertomukseen maalämpöön siirtymisestä seuranneista lämmityskulujen säästöistä.

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Säästöt maalämmöllä verrattuna öljylämmitykseen

Esimerkissä on 200 m²:n omakotitalo, jonka öljynkulutus oli 3 700 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

maalämpöpumppujen sähkönkulutus verrattuna öljylämmitykseen Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

Kun maalämpö asennetaan uuteen omakotitaloon, hinta vaihtelee yleensä 12 000–15 000 euron välillä. Maalämmön asennushinta on hyvin lähellä esimerkiksi kaukolämmön asentamista, mutta maalämmöllä lämmittäminen on huomattavasti kaukolämpöä edullisempaa.

maalämmön asennushinta uuteen omakotitaloon

Maalämmön hintaan uudessa omakotitalossa vaikuttavat talon koko ja lämmitysenergian tarve, maalämpöpumpun teho, lämpökaivon syvyys, erillisen lämpimän käyttöveden varaajan tarve sekä asukkaiden mahdolliset erityistoiveet, kuten maaviileäjäähdytys.

Pienessä omakotitalossa (80–120 m²) maalämmön hinta asennettuna on noin 12 000–15 000 euroa. Lämpökaivon syvyys on tuolloin noin 100 metriä ja maalämpöpumpun teho noin 6 kW. Maalämpöpumpussa on sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja, minkä takia maalämpölaitteisto ei vaadi paljon tilaa, vaan se voidaan asentaa vaikkapa kodinhoitohuoneeseen. Rakennuskustannuksia nostavaa erillistä teknistä tilaa ei siis välttämättä tarvita.

Omakotitalossa, jonka pinta-ala on n. 160–200 m², maalämpöjärjestelmän kokonaishinta on noin 15 000–18 000 euroa. Tuolloin lämpökaivo porataan noin 150–180 m syväksi ja maalämpöpumpun teho on noin 7–9 kW. Lämpökaivon syvyyteen ja maalämpöpumpulta vaadittuun tehoon vaikuttavat, onko talossa korkeita tiloja tai suuria ikkunoita. Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, tarvitaan erillinen käyttöveden varaaja. Lue uudisrakentaja-asiakkaamme kertomus maalämmön hankinnasta sekä kustannusarviomme pitävyydestä täältä!

Kun omakotitalon pinta-ala on noin 250–350 m², maalämpöjärjestelmän hinnaksi tulee noin 18 000–25 000 euroa. Jos omakotitalossa on suuria ikkunoita, talossa voi olla kesäaikana korkea sisälämpötila. Maalämpöön voidaankin tarvittaessa kytkeä maaviileä, joka on lähes ilmainen jäähdytystapa kesällä.

Tom Allen Seneralta on mahdollista hakea rahoitusta maalämpöjärjestelmän hankinnalle. Lue lisää rahoituksestä täältä.

uuden omakotitalon lämmityskulut maalämmöllä

Uusissa omakotitaloissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, minkä ansiosta maalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella. Lattialämmityksen yhteydessä jopa 4/5 omakotitalon lämmitykseen kuluvasta energiasta saadaan lämpökaivosta ja ainoastaan 1/5 on maalämpöpumpun tarvitsemaa sähköä.

Käyttövesi joudutaan lämmittämään kuumemmaksi kuin lattialämmitys- tai patteriverkostossa kiertävä vesi. Uusissa omakotitaloissa maalämpöpumpun hyötysuhde käyttöveden lämmityksessä on noin neljä. Tämä tarkoittaa sitä, että maalämmöllä käyttöveden lämmittäminen tulee noin neljä kertaa edullisemmaksi kuin käyttöveden lämmittäminen sähköllä. Kaukolämpöön verrattuna maalämmön lämmityskulut ovat tyypillisesti vain noin puolet tai kolmasosa riippuen kaukolämmön hinnasta.

Uusi omakotitalo voidaan pitää kesällä miellyttävän viileänä lähes ilmaiseksi hyödyntämällä maaviileäjäähdytystä. Maaviileä on esimerkiksi ilmalämpöpumppua edullisempi tapa jäähdyttää, sillä maaviileä hyödyntää lämpökaivon viileyttä jäähdytyksessä eikä silloin tarvita erillistä sähkökäyttöistä kompressoria jäähdytysenergian tuottamiseen.

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Säästöt maalämmöllä verrattuna kaukolämpöön

Esimerkissä on uusi 217 m²:n omakotitalo. Kaukolämmöllä ostettavan lämmitysenergian määrä olisi 20 760 kWh/vuosi, maalämmöllä 5 670 kWh/vuosi (kaukolämmön hinnalla 0,085 e/kWh, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

vertailu maalämpöpumpun ja kaukolämmön välillä Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,8 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Rivitalossa maalämpöön siirtyminen on ratkaisu sekä vanhan lämmitysjärjestelmän uusimistarpeeseen että taloyhtiön jatkuvasti nouseviin lämmityskuluihin.

rivitalon maalämpöjärjestelmän hinta

Rivitalon maalämpöjärjestelmän asennushinta riippuu siitä, miten laaja järjestelmä tarvitaan. Jos lämmitysenergian tarve on suuri, voidaan tarvita useampia lämpökaivoja, maalämpöpumppuja ja varaajia. Rivitalossa jo olemassa olevaa vesikiertoista patteri- tai lattialämmitystä voidaan hyödyntää lähes poikkeuksetta maalämpöön siirryttäessä.

Kun maalämpö asennetaan pieneen rivitaloon, hinta voi olla lähellä 35 000 euroa, kun taas hyvin suuressa, noin sadan huoneiston rivitaloyhtiössä, maalämpöön siirtyminen voi maksaa jopa 600 000 euroa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että silloin, kun lämmityskulut ovat suuret, ovat myös säästöt maalämmöllä suuremmat.

Yleensä maalämpöhankintaa varten otetaan laina, jolla investointi maksetaan. Lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskuluista saatavilla säästöillä ja useimmiten rahaa jää vielä yli. Tämä tarkoittaa sitä, että asumiskustannukset laskevat heti maalämmön käyttöönoton jälkeen. Taloyhtiön ei siis tarvitse odottaa koko maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaikaa ennen säästöjen saamista.

Maalämpöön siirtyminen ei aiheuta yhtiövastikkeeseen korotuspainetta. Monet taloyhtiöt ovat sen sijaan laskeneet yhtiövastiketta pian maalämmön käyttöönoton jälkeen. Yhtiövastike voidaan toki pitää entisellä tasolla ja kerryttää säästöjä esimerkiksi muihin korjauksiin. Lisäetuna on, että maalämpöön siirtyneissä taloyhtiöissä asuntojen arvo nousee ja asuntojen myyntiajat ovat lyhempiä.

rivitalon lämmityskulut maalämmöllä

TTällä hetkellä maalämmön käyttö rivitaloissa on noin 65–70 % edullisempaa kuin öljy- tai sähkölämmitys ja noin 50–55 % edullisempaa kuin kaukolämpö. Maalämmöllä saavutetaan myös suurempi riippumattomuus energian hintojen vaihteluista.

Maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat tyypillisesti samalla tasolla verrattuna muihin lämmitysmuotoihin tai ne voivat pienentyä. Lue asiakkaamme haastattelu aiheesta täältä. Taloyhtiöiden kannattaa maalämpöön siirtymisen jälkeen kilpailuttaa sähkösopimus ja saada siten sähkölle edullisin mahdollinen hinta.

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Säästöt maalämmöllä verrattuna öljylämmitykseen

Esimerkissä on kuuden asunnon rivitalo, jonka öljyn kulutus oli 9 252 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

rivitalon öljylämmitys- ja maalämpöjärjestelmien lämmityskulujen vertailu Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

Säästöt maalämmöllä verrattuna kaukolämpöön

Esimerkissä on 37 asunnon rivitaloyhtiö, jonka kaukolämmön kulutus oli 400 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

vertailu rivitalon lämmityskuluista kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmällä Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Maalämmöllä voidaan korvata kerrostalon aiempi lämmitysjärjestelmä, olipa se sitten kaukolämpö, öljylämmitys tai sähkölämmitys. Maalämpö ja sen rinnalle asennettava poistoilman lämmön talteenotto voivat vähentää ostoenergian kulutusta jopa 75 %.

MAALÄMMÖN ja lämmön talteenoton HINTA kerrostALOSSA

Maalämpö kerrostaloon on järkevä vaihtoehto etenkin silloin, kun aiempi lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa ja silloin, kun lämmityskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi.

Kerrostaloissa maalämpöjärjestelmään kannattaa usein yhdistää poistoilman lämmön talteenotto (LTO), sillä se tuottaa lisäsäästöjä lämmityksessä. LTO-järjestelmä soveltuu kerrostaloihin, joissa on huippuimuri.

Pienemmissä kerrostaloyhtiöissä maalämpö- ja LTO-järjestelmän hinta asennettuna on yhteensä noin 100 000 euroa. Suurissa, usean kerrostalon taloyhtiöissä järjestelmän kokonaishinta voi olla noin 600 000 euroa.

kerrostalon lämmityskulut maalämmöllä ja lämmön talteenotolla

Maalämmöllä ja mahdollisesti sen rinnalle asennettavalla poistoilman lämmön talteenotolla voidaan kerrostaloissa säästää jopa 75 % ostettavasta lämmitysenergiasta, sillä suurin osa lämmitysenergiasta saadaan oman tontin kallioperästä tai muuten hukkaan menevästä poistoilman lämmöstä. Säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa hankintaa varten otetun lainan lyhennykset ja korot. Usein rahaa jää vielä yli, ja säästöjä alkaa kertyä taloyhtiölle heti maalämmön asennuksen jälkeen. Maalämpöön siirtyminen ei siis aiheuta painetta korottaa yhtiövastiketta, vaan sitä voidaan laskea tai taloyhtiö voi rahoittaa säästöillä muita korjauksia. Maalämpö- ja/tai LTO-järjestelmän takaisinmaksuaika on kerrostaloissa tällä hetkellä alle kymmenen vuotta.

Maalämmön ja/tai LTO:n valinnut taloyhtiö ei ole muihin taloyhtiöihin verrattuna yhtä riippuvainen energiayhtiöiden hinnankorotuksista. Taloyhtiön kannattaa myös kilpailuttaa sähkösopimus, jolloin saadaan edullisempi hinta järjestelmän tarvitsemalle sähkölle. Uudenaikaiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen heijastuu lisäksi suoraan taloyhtiön asuntojen arvoon ja kasvattaa vuokraamisesta saatua tuottoa.

maaviileäjäähdytys ja energiatehokas käyttöveden lämmitys

Kerrostaloissa maalämpöön voidaan kytkeä maaviileäjäähdytys, jolloin asuntojen viilennys voidaan hoitaa lämpökaivoista saatavalla lähes ilmaisella jäähdytysenergialla. Maalämpö- ja LTO-järjestelmään voidaan mahdollisesti yhdistää myös energiaa säästävä vaiheittainen lämpimän käyttöveden lämmitys. Kerrostaloissa lämmintä vettä kulutetaan paljon, minkä takia on tärkeää lämmittää käyttövesikin mahdollisimman taloudellisesti. Tästä mahdollisuudesta saat lisätietoa Tom Allen Seneran kiinteistöjen energia-asiantuntijoilta.

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Säästöt maalämmöllä verrattuna kaukolämpöön

Esimerkissä on kerrostaloyhtiö, johon kuuluu kolme kerrostaloa. Kaukolämmön kulutus oli 960 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

hintavertailu kerrostalon lämmityskustannuksista Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017)

Säästöt poistoilman lämmön talteenotolla verrattuna kaukolämpöön

Esimerkissä on kerrostalo, johon asennettiin poistoilman lämmön talteenotto kaukolämmön rinnalle. Kaukolämmön kulutus oli aiemmin 484 164 kWh vuodessa. Lämmön talteenotolla kaukolämmön kulutus laski lukemaan 256 255 kWh. Esimerkissä kaukolämmön hinta on 0,073 e/kWh, sähkön hinta 0,104 e/kWh.

kaukolämpö ja poistoilman lämmön talteenotto kerrostalossa Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hinta määrittyy liikekiinteistön todellisen lämmitys- ja jäähdytystehon tarpeen perusteella. Maalämmöllä liikekiinteistön lämmitys on edullista ja tarvittaessa järjestelmää voidaan käyttää myös lähes ilmaiseen jäähdytykseen.

MAALÄMpöinvestointi liikekiinteistössä

Liikekiinteistöissä käytetään runsaasti sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa. Lämmitys- ja jäähdytystehojen tarpeet vaihtelevat voimakkaasti riippuen ulkolämpötilasta ja ilmanvaihdon tehostusjaksoista.

Lämmitystehon tarve vaihtelee tavallisesti 50–100 W:n välillä lämmitettävää neliömetriä kohti. Esimerkiksi 1 000 m²:n liikekiinteistössä lämmitystehoa tarvitaan 50–100 kW. Tyypillisen 50 kW:n maalämpöjärjestelmän asennushinta on noin 100 000 euroa. Suuremman, noin 2 000 m²:n liikekiinteistön maalämpöjärjestelmä on hieman edullisempi suhteessa lämmitystehoon ja investointi maksaa yhteensä noin 160 000–180 000 euroa. Mikäli lämmitettävää ja jäähdytettävää pinta-alaa on noin 10 000 m², tarvitaan yleensä maalämpöjärjestelmä, jonka teho on noin 500 kW. Tämän hinta asennettuna on noin 700 000 euroa.

Liikekiinteistöissä voidaan harkita aiemman lämmitysjärjestelmän jättämistä maalämmön rinnalle esimerkiksi silloin, jos öljykattila on hyvässä kunnossa. Tuolloin maalämpöä ei tarvitse mitoittaa huipputeholle, ja hankintakustannukset ovat pienemmät.

maaviileällä edullinen liiketilojen jäähdytys

Lämmityskaudella ämpökaivoista saadaan uusiutuvaa lämpöenergiaa, ja kesäkaudella, kun jäähdytystä tarvitaan eniten, voidaan lämpö- eli energiakaivoja käyttää jäähdytysenergian lähteenä. Sähköä tarvitaan tuolloin pelkästään viileän lämmönkeruunesteen kierrätykseen sisätiloissa kiertovesipumpun avulla. Esimerkiksi 100 kW:n jäähdytystehon tuottamiseksi tarvitaan vain yksi 2 kW:n kiertovesipumppu. Erillisiä jäähdytyskoneita ei tarvita.

maalämmön ja maaviileän käyttökustannukset liikekiinteistössä

Ammattitaitoisesti suunniteltu ja asennettu maalämpöjärjestelmä tuottaa vuosittain merkittävät säästöt liikekiinteistön lämmitys- ja jäähdytyskustannuksissa. Öljy- tai sähkölämmitykseen verrattuna säästöt ovat noin 70 % ja kaukolämpöön verrattuna noin 50–60 %. Kun maaviileää käytetään tilojen jäähdytykseen, säästyy jäähdytyskuluissa esimerkiksi vedenjäähdytyskoneeseen verrattuna noin 90–95 %. Säästöt ovat samaa luokkaa verrattuna kaukokylmään.

Ostoenergian säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa investointia varten otetun lainan lyhennys- ja korkokulut. Usein säästöt ovat vielä näitä kuluja suuremmat, jolloin uusi järjestelmä alkaa tuottaa yritykselle positiivista kassavirtaa heti käyttöönoton jälkeen. Ylläpitokulujen leikkaaminen parantaa myös liikekiinteistöön sijoitetun pääoman tuottoa.

Jos liikekiinteistön tontilla on vähän tilaa, voidaan tilanpuutetta kompensoida hyödyntämällä maalämmön rinnalla poistoilman lämmön talteenottoa. Tämä tehostaa maalämmön toimintaa ja tuottaa lisäsäästöjä. Mikäli kiinteistössä kulutetaan paljon lämmintä käyttövettä, on jäteveden lämmön talteenotto varteenotettava ratkaisu lämmitysenergian säästämiseksi.

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Säästöt maalämmöllä ja lämmön talteenotolla verrattuna kaukolämpöön

Esimerkissä on liikekiinteistö, jonka kaukolämmön kulutus oli n. 1 000 000 kWh vuodessa ennen maalämmön ja poistoilman lämmön talteenoton asennusta. Kiinteistön jäähdytyksessä käytetään myös energiakaivoista saatavaa maaviileää. Esimerkissä kaukolämmön hinta on 0,073 e/kWh ja sähkön hinta 0,104 e/kWh.

maalämpö- ja kaukolämpövertailu Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Maalämmön lämmityskustannukset uudessa liikekiinteistössä

Esimerkissä on uusi liikekiinteistö, jonka pinta-ala on 1 200 m². Liikekiinteistöön asennettiin maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä. Lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluvan ostoenergian määrä on 58 280 kWh vuodessa (sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

uuden liikekiinteistön lämmitys ja jäähdytyskulut

Esimerkissä on huomioitu sähkön hinnan nousu, joka on isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

Maalämmön hinta ja kustannukset

Maalämmön asennushinta ja käyttökustannukset

Alueesi maalämpöpotentiaali

omakotitalon lämmityksen vaihtaminen maalämpöön

Maalämmön hinta, kun omakotitalon lämmitys vaihdetaan maalämpöön

Esimerkki kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä

Lämpökaivon porauskustannukset

lämmityskustannusten säästöt maalämmöllä

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpö uuteen omakotitaloon

maalämmön asennushinta uuteen omakotitaloon

uuden omakotitalon lämmityskulut maalämmöllä

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Opas maalämpöön

MAALÄMpö rivitaloon

rivitalon maalämpöjärjestelmän hinta

rivitalon lämmityskulut maalämmöllä

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Maalämpö kerrostaloon

MAALÄMMÖN ja lämmön talteenoton HINTA kerrostALOSSA

kerrostalon lämmityskulut maalämmöllä ja lämmön talteenotolla

maaviileäjäähdytys ja energiatehokas käyttöveden lämmitys

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Alueesi maalämpöpotentiaali

Maalämpö liikekiinteistöön

MAALÄMpöinvestointi liikekiinteistössä

maaviileällä edullinen liiketilojen jäähdytys

maalämmön ja maaviileän käyttökustannukset liikekiinteistössä

VERTAILE LÄMMITYSKUSTANNUKSIA

Usein kysyttyjä kysymyksiä

ota yhteyttä

Tom Allen Senera

Pikalinkit