Maalämmön hinta ja kustannukset

Pyydä tarjous
Tilaa etäkartoitus

Maalämmön hinta

Maalämmön hinta asennettuna vaihtelee rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeen mukaan. Hinnan muodostavat lämpökaivon poraus, vaakaputkiston asennus, mahdollisen entisen lämmitysjärjestelmän purkaminen, uusien laitteiden kuten maalämpöpumpun asentaminen, sähkötyöt, säädöt sekä käyttöopastus. Kun kaikki vaiheet tehdään huolellisesti, saat huolettoman ja toimivan lämmitysjärjestelmän.

Omakotitaloon asennettuna maalämmön hinta on alkaen noin 12 000 euroa riippuen omakotitalon koosta ja muista ominaisuuksista. Pienessä rivitalossa hinta voi lähteä noin 35 000 eurosta. Kerrostaloissa maalämmön hankintakustannukset lähtevät noin 100 000 eurosta.

Maalämpö on kannattava hankinta erikokoisiin kiinteistöihin omakotitalosta suureen liikekiinteistöön. Maalämmöllä lämmität muita yleisimpiä lämmitysmuotoja edullisemmin. Kun vanha lämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästät vuosittain noin 50–75 % lämmityskuluissa riippuen siitä, mitkä ovat olleet entisen lämmitysjärjestelmän käyttökulut. Maalämpö on nykyään suosituin valinta myös uusiin omakotitaloihin sen edullisten käyttökustannusten takia.

Maalämpö on edullinen lämmitysmuoto siksi, että suurin osa lämmitysenergiasta saadaan ilmaiseksi rakennuksen tontilta. Maalämpöpumppu hyödyntää maa- ja kallioperästä kerättävän lämmön kiinteistön lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Tarkemman kuvauksen siitä, miten tämä tapahtuu, voit lukea sivultamme Mitä on maalämpö

Maalämpöön siirtymällä saavutettavat säästöt ovat tavallisesti niin suuret, että niillä voi hoitaa lämmitysremonttia varten otetun lainan korkoineen. Taloyhtiöissä yhtiövastiketta ei yleensä tarvitse nostaa. Koska maalämpöön siirtyminen on rakennuksen energiatehokkuutta selkeästi parantava hanke, omakotitaloon tai taloyhtiöön voi saada ARA:lta energia-avustuksen. Mikäli omakotitalon lämmitysremonttiin ei haeta energia-avustusta, maalämpöön siirtymisen kuluja voi pienentää merkittävästi hyödyntämällä kotitalousvähennyksen.

 

Maalämpö on kannattava sijoitus.
Maalämmön hinta vaihtelee pienen uuden omakotitalon n. 12 000 eurosta suurten kerrostaloyhtiöiden satoihin tuhansiin euroihin. Maalämpöön vaihtamalla säästää n. 50–75 % lämmityskuluissa.

Maalämmön hinnasta suuri osa muodostuu porauksesta. Porauksen hinta puolestaan riippuu energiakaivojen määrästä ja syvyydestä. Myös maakerroksen paksuus kallioperän päällä vaikuttaa porauksen hintaan. Maakerroksen poraus on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kallioperän poraus, koska maaporauksessa käytetään teräsputkea, joka estää maa-aineksen sortumisen lämpökaivoon. Teräsputki upotetaan lisäksi noin 2 metriä kiintokallion sisään. Suomessa maakerroksen paksuus nostaa hyvin harvoin porauksen hintaa merkittävästi, koska kallioperä on lähes kaikkialla lähellä maan pintaa. Etelä-Suomen alueella maakerroksen paksuus vaihtelee tavallisesti muutamista metreistä muutamiin kymmeniin metreihin.

Kallioperän porauksen hinta on noin 30–35 euroa metriltä, joten n. 150 metriä syvän lämpökaivon hinta on n. 4 500–5 250 euroa, kun kallio on lähellä maan pintaa. Maalämpöjärjestelmän hintaan sisältyy kolme metriä maakerroksen teräsputkiporausta. Jos peruskallio on 10 metrin syvyydessä, tarvitaan 12 metriä teräsputkea, jolloin maaporauksen lisähinnaksi tulee noin 540–630 euroa. Mikäli peruskallio on 20 metriä syvällä, tulee poraustyölle lisähintaa n. 1 140–1 330 euroa. Yli 20 metrin maaporaukset ovat harvinaisia. Joka tapauksessa maaporauksen mahdolliset lisäkustannukset ovat varsin kohtuulliset. Jos peruskallio on poikkeuksellisen syvällä, on maapiiriin vaakatasoon upotettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen hyvä vaihtoehto lämpökaivolle. Tuolloin kannattaa harkita myös ilma-vesilämpöpumpun asennusta maalämmön sijaan.

Lämpökaivon hinta sisältää porauksen lisäksi lämmönkeruuputkiston ja lämmönkeruunesteen. Lämpökaivoja voi toki saada joskus halvemmallakin, mutta silloin on tavallisesti tingitty teräsputken bentonoimisesta kiinni peruskallioon, lämmönkeruuputken laadusta tai takuusta. Tom Allen Seneran toteuttamissa maalämpöjärjestelmissä lämmönkeruuputken takuu on 10 vuotta. Käytössämme on tietokanta Suomessa toteutetuista lämpökaivoporauksista, joten parhaan arvion porauksen hinnasta samoin kuin koko maalämpöjärjestelmän kustannuksista saa pyytämällä meiltä tarjouksen maalämpöjärjestelmästä.

Pyydä tarjous

Kiinnostunut maalämmöstä?

Jutellaan lisää tilanteestasi, minkä jälkeen teemme sinulle räätälöidyn tarjouksen maalämmöstä.

Pyydä tarjous

Maalämmön kustannukset käytössä

Oikein asennetun maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat pienet, mutta sekä omakotitalon että suuremman kiinteistön maalämpöjärjestelmä on syytä tarkastaa vuosittain. Suuremmissa kiinteistöissä järjestelmään saattaa kuulua useita maalämpöpumppuja ja varaajia, ja järjestelmään on mahdollisesti yhdistetty poistoilman lämmön talteenotto. Laaja järjestelmä on järkevää ottaa etävalvottavaksi, jotta maalämmön sähkönkulutusta ja tuotettua lämpöenergiaa voidaan seurata jatkuvasti. Näin varmistetaan, että järjestelmä toimii koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla.

Maalämpöpumpun kuluvien osien uusimiskustannukset eivät ole pitkällä aikajänteellä merkittävät. Maalämpöpumpun arvokkain käytössä kuluva osa on kompressori. Sen tyypillinen käyttöikä on noin 20 vuotta, ja uusimiskustannukset ovat joitakin tuhansia euroja. Käyttövuotta kohti uusimiskustannukset ovat siis noin 100–500 euroa järjestelmän laajuudesta riippuen. Muita maalämpöpumpun kuluvia osia ovat lähinnä kiertovesipumput, joiden käyttöikä on tavallisesti yli kymmenen vuotta, ja hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta tuhanteen euroon. Myös kolmitieventtiilin toiminta saattaa pitkän ajan kuluessa heikentyä. Sen uusimishinta on joitakin satoja euroja. Näin laskien maalämmön kustannukset kuluvien osien suhteen ovat reilusta sadasta eurosta joihinkin satoihin euroihin vuodessa.

Omakotitalon lämmityksen vaihtaminen maalämpöön

Kun omakotitalon aiempi lämmitys vaihdetaan maalämpöön, asennushinta vaihtelee pienen omakotitalon n. 15 000 eurosta satojen neliömetrien kokoisen omakotitalon noin 35 000 euroon. Kotitalousvähennys alentaa kustannuksia tästä vielä tuhansia euroja. Yhden veronmaksajan taloudessa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa (vuonna 2020) ja kahden veronmaksajan taloudessa 4 500 euroa.

Maalämmön hinta, kun omakotitalon lämmitys vaihdetaan maalämpöön

Omakotitalon maalämpöjärjestelmän hintaan vaikuttavat talon lämmitysenergian kulutus, lämpökaivon tai lämpökaivojen syvyys sekä niiden lukumäärä, lämpökaivon maaporauksen määrä, maalämpöpumpun teho ja tyyppi, erillisten varaajien tarve sekä se, puretaanko vanha lämmitysjärjestelmä pois. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi omakotitalon lämmitysenergian ja -tehon tarve on, sitä syvempi lämpökaivo ja tehokkaampi maalämpöpumppu tarvitaan.

Pienessä omakotitalossa porataan n. 100 m syvä lämpökaivo ja asennetaan n. 4,5–6 kW:n maalämpöpumppu. Tuolloin maalämmön asennushinta on noin 15 000 euroa. Isossa omakotitalossa tai paritalossa, jonka pinta-ala on satoja neliömetrejä, voidaan joutua poraamaan kaksi 150–200 metriä syvää lämpökaivoa ja asentamaan suurempi, n. 17 kW:n maalämpöpumppu sekä erillinen lämpimän käyttöveden varaaja. Tuolloin hankintakustannukset ovat lähellä 35 000 euroa.

Maalämmön hinta vanhassa omakotitalossa riippuu talon lämmitysenergian ja -tehon tarpeesta.
Maalämpöremontin hinta omakotitaloon vaihtelee pienen talon noin 15 000 eurosta satojen neliöiden kokoisen talon n. 35 000 euroon. Kotitalousvähennyksestä saa merkittävää huojennusta kustannuksiin.

Maalämmön hankinnassa kannattaa hyödyntää kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kattaa 40 % yritykselle maksetusta työn osuudesta, ja maalämmön hankinnassa työn osuus on suurin osa kaikista kustannuksista. Vähennyskelpoisia töitä ovat esimerkiksi lämpökaivon poraaminen sekä vanhan järjestelmän purkaminen ja maalämpöjärjestelmän asentaminen.

Kotitalousvähennyksen määrä on yhden veronmaksajan osalta 2 250 euroa vuodessa ja kahden veronmaksajan taloudessa 4 500 euroa vuodessa (2020). Maalämpöprojekti voidaan tarvittaessa jakaa kahdelle vuodelle, jolloin voidaan hyödyntää kahden vuoden kotitalousvähennykset. Kotitalousvähennyksen voi saada vain silloin, kun entinen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön.

Tom Allen Senera tarjoaa omakotitalon lämmitysjärjestelmän vaihtajalle rahoituksen. Lue lisää sivuiltamme Rahoitus Santanderilta tai Rahoitus Aktiivirahalla.

Maalämpösäästölaskuri

Laske säästösi maalämmöllä!

Mietitkö, kannattaako sinun vaihtaa maalämpöön? Täytä laskuriin tiedot kotisi lämmityksestä, niin saat arvion siitä, paljonko maalämpöön vaihtaminen tuo sinulle säästöjä.





Laskurin oletusarvot (muuta halutessasi):


Tässä ovat säästösi, ole hyvä!

Nykyisen lämmityksen vuosikustannukset:  €
Maalämmön vuosikustannukset:  €
Säästöt vuodessa:  €
Takaisinmaksuaika:  v  kk
Investoinnin tuotto:  %
Kuukausittainen tuotto 15 vuoden ajalta:  €/kk
Cover etäkartoitus 1

Maksuton etäkartoitus

Etäkartoitus on vaivaton tapa hoitaa kartoituskäynti videopuhelun välityksellä.  Lue lisää sivultamme ympäristöystävällisestä etäkartoituksesta omakotitalo- ja pienkiinteistökohteissa.

Lue lisää 

Esimerkki kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä

Yhden veronmaksajan kotitalousvähennyksen määrä on mahdollisimman suuri, kun työn osuus maalämpöön siirtymisen laskusta on 5 875 euroa. Summa vastaa pienen omakotitalon maalämpöremontin työn osuutta. Tästä summasta kotitalousvähennyskelpoista on 40 % eli 2 350 e. Kun vähennetään vielä omavastuu 100 euroa, jää kotitalousvähennyksen maksimimäärä, 2 250 euroa. Kun tämän vähentää maalämpöprojektin hinnasta 15 000 e, niin maalämmön hinnaksi jää 12 750 euroa.

Kaksi veronmaksajaa voi hyödyntää kotitalousvähennyksen kokonaisuudessaan, kun maalämpöön siirtymisen laskusta työn osuus on 11 750 euroa. Summa vastaa suuren, satojen neliömetrien omakotitalon maalämpöprojektin työn hintaa. Kotitalousvähennyskelpoinen osuus summasta on 40 % eli 4 700 euroa. Kun summasta vähennetään molempien veronmaksajien 100 euron omavastuut, kotitalousvähennyksen määräksi jää 4 500 euroa. Kun tämä vähennetään suuren omakotitalon maalämpöremontin hinnasta 35 000 e, hinnaksi jää n. 30 500 euroa.

Kotitalousvähennyksen voi hyödyntää heti, kun lasku maalämpöjärjestelmästä on maksettu. Jo saman tai seuraavien kuukausien palkasta maksettavista veroista voi vähentää kotitalousvähennyksen osuuden. Kotitalousvähennyksen saa, kun täyttää kotitalousvähennyslomakkeen.

Lämmityskustannusten säästöt maalämmöllä

Maalämpöön siirtyminen on kannattavaa omakotitalossa, jossa on sähkö- tai öljylämmitys tai kaukolämpö. Maalämmön edullisuus perustuu siihen, että noin 70 % lämmitysenergiasta on omalta tontilta saatavaa ilmaista maalämpöä. Kun talossa on varaava sähkölämmitys, maalämpö pienentää lämmityslaskua n. 70–75 %. Kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, säästöt ovat noin 60 %. Kaukolämpöön verrattuna säästöjä kertyy vuosittain noin 50–60 %.

Kun entinen lämmitys vaihdetaan maalämpöön, maalämpöhankintaa varten mahdollisesti otetun lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskulujen säästöillä ja usein rahaa jää vielä yli. Tutustu tästä asiakkaamme kertomukseen maalämpöön siirtymisestä seuranneista lämmityskulujen säästöistä.

Vertaile lämmityskustannuksia öljyllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on 200 m²:n omakotitalo, jonka öljynkulutus oli 3 700 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

Lämmityslasku vuodessa öljyllä ja maalämmöllä
Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö uuteen omakotitaloon

Kun maalämpö asennetaan uuteen omakotitaloon, hinta vaihtelee yleensä 12 000–15 000 euron välillä. Maalämmön asennushinta on hyvin lähellä esimerkiksi kaukolämmön asentamista, mutta maalämmöllä lämmittäminen on huomattavasti kaukolämpöä edullisempaa.

Maalämmön asennushinta uuteen omakotitaloon

Maalämmön hintaan uudessa omakotitalossa vaikuttavat talon koko ja lämmitysenergian tarve, maalämpöpumpun teho, lämpökaivon syvyys, erillisen lämpimän käyttöveden varaajan tarve sekä asukkaiden mahdolliset erityistoiveet, kuten maaviileäjäähdytys.

Pienessä omakotitalossa (80–120 m²) maalämmön hinta asennettuna on noin 12 000–15 000 euroa. Lämpökaivon syvyys on tuolloin noin 100 metriä ja maalämpöpumpun teho noin 4,56 kW. Maalämpöpumpussa on sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja, minkä takia maalämpölaitteisto ei vaadi paljon tilaa, vaan se voidaan asentaa vaikkapa kodinhoitohuoneeseen. Rakennuskustannuksia nostavaa erillistä teknistä tilaa ei siis välttämättä tarvita.

Omakotitalossa, jonka pinta-ala on n. 160–200 m², maalämpöjärjestelmän kokonaishinta on noin 15 000–18 000 euroa. Tuolloin lämpökaivo porataan noin 150–180 m syväksi ja maalämpöpumpun teho on noin 7–9 kW. Lämpökaivon syvyyteen ja maalämpöpumpulta vaadittuun tehoon vaikuttavat, onko talossa korkeita tiloja tai suuria ikkunoita. Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, tarvitaan erillinen käyttöveden varaaja. Lue uudisrakentaja-asiakkaamme kertomus maalämmön hankinnasta sekä kustannusarviomme pitävyydestä täältä!

Kun omakotitalon pinta-ala on noin 250–350 m², maalämpöjärjestelmän hinnaksi tulee noin 18 000–25 000 euroa. Jos omakotitalossa on suuria ikkunoita, talossa voi olla kesäaikana korkea sisälämpötila. Maalämpöön voidaankin tarvittaessa kytkeä maaviileä, joka on lähes ilmainen jäähdytystapa kesällä.

Asennushinta uuteen omakotitaloon
Maalämmön hinta uudessa omakotitalossa vaihtelee pienen talon noin 12 000 eurosta suuren omakotitalon noin 25 000 euroon. Maalämpöjärjestelmään on uudisrakennuksessa helppo yhdistää edullinen ja ympäristöystävällinen jäähdytys maaviileällä.

Uuden omakotitalon lämmityskulut maalämmöllä

Uusissa omakotitaloissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, minkä ansiosta maalämpöpumppu toimii parhaalla hyötysuhteella. Lattialämmityksen yhteydessä jopa 4/5 omakotitalon lämmitykseen kuluvasta energiasta saadaan lämpökaivosta ja ainoastaan 1/5 on maalämpöpumpun tarvitsemaa sähköä.

Käyttövesi joudutaan lämmittämään kuumemmaksi kuin lattialämmitys- tai patteriverkostossa kiertävä vesi. Uusissa omakotitaloissa maalämpöpumpun hyötysuhde käyttöveden lämmityksessä on noin neljä. Tämä tarkoittaa sitä, että maalämmöllä käyttöveden lämmittäminen tulee noin neljä kertaa edullisemmaksi kuin käyttöveden lämmittäminen sähköllä. Kaukolämpöön verrattuna maalämmön lämmityskulut ovat tyypillisesti vain noin puolet tai kolmasosa riippuen kaukolämmön hinnasta.

Uusi omakotitalo voidaan pitää kesällä miellyttävän viileänä lähes ilmaiseksi hyödyntämällä maaviileäjäähdytystä. Maaviileä on esimerkiksi ilmalämpöpumppua edullisempi tapa jäähdyttää, sillä maaviileä hyödyntää lämpökaivon viileyttä jäähdytyksessä eikä silloin tarvita erillistä sähkökäyttöistä kompressoria jäähdytysenergian tuottamiseen.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on uusi 217 m²:n omakotitalo. Kaukolämmöllä ostettavan lämmitysenergian määrä olisi 20 760 kWh/vuosi, maalämmöllä 5 670 kWh/vuosi (kaukolämmön hinnalla 0,085 e/kWh, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,8 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Vertailu maalämpöpumpun ja kaukolämmön välillä
Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö rivitaloon

Rivitalossa maalämpöön siirtyminen on järkevä ratkaisu, kun vanha lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa, tai kun taloyhtiön lämmityskulut ovat olleet nousussa energian hintojen kallistumisen takia.

Rivitalon maalämpöjärjestelmän hinta

Rivitalon maalämpöjärjestelmän asennushinta riippuu siitä, miten laaja järjestelmä tarvitaan. Jos lämmitysenergian tarve on suuri, voidaan tarvita useampia lämpökaivoja, maalämpöpumppuja ja varaajia. Rivitalossa jo olemassa olevaa vesikiertoista patteri- tai lattialämmitystä voidaan hyödyntää lähes poikkeuksetta maalämpöön siirryttäessä.

Kun maalämpö asennetaan pieneen rivitaloon, hinta voi olla lähellä 35 000 euroa, kun taas hyvin suuressa, noin sadan huoneiston rivitaloyhtiössä, maalämpöön siirtyminen voi maksaa jopa 600 000 euroa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että silloin, kun lämmityskulut ovat suuret, ovat myös säästöt maalämmöllä suuremmat.

Yleensä maalämpöhankintaa varten otetaan laina, jolla investointi maksetaan. Lainan lyhennys- ja korkokulut voidaan kattaa lämmityskuluista saatavilla säästöillä ja useimmiten rahaa jää vielä yli. Tämä tarkoittaa sitä, että asumiskustannukset laskevat heti maalämmön käyttöönoton jälkeen. Taloyhtiön ei siis tarvitse odottaa koko maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaikaa ennen säästöjen saamista.

Maalämpöön siirtyminen ei aiheuta yhtiövastikkeeseen korotuspainetta. Monet taloyhtiöt ovat sen sijaan laskeneet yhtiövastiketta pian maalämmön käyttöönoton jälkeen. Yhtiövastike voidaan toki pitää entisellä tasolla ja kerryttää säästöjä esimerkiksi muihin korjauksiin. Lisäetuna on, että maalämpöön siirtyneissä taloyhtiöissä asuntojen arvo nousee ja asuntojen myyntiajat ovat lyhempiä.

Pyydä maksuton arvio rivitalon maalämmön asennushinnasta ja käyttökustannuksista täältä.

Maalämmön hinta rivitaloon
Maalämmön hinta rivitalossa riippuu järjestelmän laajuudesta. Pienen rivitalon maalämpöjärjestelmä voi maksaa n. 35 000 euroa. Taloyhtiö pystyy yleensä hoitamaan maalämpöinvestoinnin korkoineen lämmityksessä syntyneillä säästöillä, nostamatta yhtiövastiketta.

Rivitalon lämmityskulut maalämmöllä

Tällä hetkellä maalämmön käyttö rivitaloissa on noin 65–70 % edullisempaa kuin öljy- tai sähkölämmitys ja noin 50–55 % edullisempaa kuin kaukolämpö. Maalämmöllä saavutetaan myös suurempi riippumattomuus energian hintojen vaihteluista.

Maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat tyypillisesti samalla tasolla verrattuna muihin lämmitysmuotoihin tai ne voivat pienentyä. Lue asiakkaamme haastattelu huoltokustannuksista täältä. Taloyhtiöiden kannattaa maalämpöön siirtymisen jälkeen kilpailuttaa sähkösopimus ja saada siten sähkölle edullisin mahdollinen hinta.

Vertaile lämmityskustannuksia öljyllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on kuuden asunnon rivitalo, jonka öljyn kulutus oli 9 252 litraa vuodessa ennen maalämpöä (öljyn hinnalla 0,9 e/litra, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on öljyllä n. 9,4 % vuodessa ja sähköllä n. 5,2 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

rivitalon öljylämmitys- ja maalämpöjärjestelmien lämmityskulujen vertailu

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on 37 asunnon rivitaloyhtiö, jonka kaukolämmön kulutus oli 400 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Vertailu rivitalon lämmityskuluista kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmällä
Maalämpöopas kiinteistöille

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö kerrostaloon

Maalämmöllä voidaan korvata kerrostalon aiempi lämmitysjärjestelmä, olipa se sitten kaukolämpö, öljylämmitys tai sähkölämmitys. Maalämpö ja sen rinnalle asennettava poistoilman lämmön talteenotto voivat vähentää ostoenergian kulutusta jopa 75 %.

Maalämmön ja lämmön talteenoton hinta kerrostalossa

Maalämpö on kerrostaloon järkevä vaihtoehto etenkin silloin, kun aiempi lämmitysjärjestelmä on uusimisen tarpeessa ja silloin, kun lämmityskustannukset ovat nousseet liian korkeiksi. Kerrostaloissa maalämpöjärjestelmään kannattaa usein yhdistää poistoilman lämmön talteenotto (LTO), sillä se tuottaa lisäsäästöjä lämmityksessä. LTO-järjestelmä soveltuu kerrostaloihin, joissa on huippuimuri.

Pienemmissä kerrostaloyhtiöissä maalämpö- ja LTO-järjestelmän hinta asennettuna on yhteensä noin 100 000 euroa. Suurissa, usean kerrostalon taloyhtiöissä järjestelmän kokonaishinta voi olla noin 600 000 euroa. Tarkimman arvion kerrostalon maalämpö- ja/tai LTO-järjestelmän asennuskustannuksista saat meiltä pyytämällä tarjouksen.

Kerrostalon lämmityskulut maalämmöllä ja lämmön talteenotolla

Maalämmöllä ja mahdollisesti sen rinnalle asennettavalla poistoilman lämmön talteenotolla voidaan kerrostaloissa säästää jopa 75 % ostettavasta lämmitysenergiasta, sillä suurin osa lämmitysenergiasta saadaan oman tontin kallioperästä tai muuten hukkaan menevästä poistoilman lämmöstä. Säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa hankintaa varten otetun lainan lyhennykset ja korot. Usein rahaa jää vielä yli, ja säästöjä alkaa kertyä taloyhtiölle heti maalämmön asennuksen jälkeen. Maalämpöön siirtyminen ei siis aiheuta painetta korottaa yhtiövastiketta, vaan sitä voidaan laskea tai taloyhtiö voi rahoittaa säästöillä muita korjauksia. Maalämpö- ja/tai LTO-järjestelmän takaisinmaksuaika on kerrostaloissa tällä hetkellä alle kymmenen vuotta.

Maalämmön ja/tai LTO:n valinnut taloyhtiö ei ole muihin taloyhtiöihin verrattuna yhtä riippuvainen energiayhtiöiden hinnankorotuksista. Taloyhtiön kannattaa myös kilpailuttaa sähkösopimus, jolloin saadaan edullisempi hinta järjestelmän tarvitsemalle sähkölle. Uudenaikaiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen heijastuu lisäksi suoraan taloyhtiön asuntojen arvoon ja kasvattaa vuokraamisesta saatua tuottoa.

Poistoilmalämpöpumppu kerrostalossa
Maalämpö tuottaa kerrostaloyhtiölle suuret säästöt lämmityskustannuksiin. Erityisesti maalämmön yhdistäminen poistoilman lämmön talteenottoon on erittäin taloudellinen ratkaisu. Kerrostalossa kannattaa harkita myös maaviileäjäähdytyksen ja vaiheittaisen käyttöveden lämmityksen asentamista.

Maaviileäjäähdytys ja energiatehokas käyttöveden lämmitys

Kerrostaloissa maalämpöön voidaan kytkeä maaviileäjäähdytys, jolloin asuntojen viilennys voidaan hoitaa lämpökaivoista saatavalla lähes ilmaisella jäähdytysenergialla. Maalämpö- ja LTO-järjestelmään voidaan mahdollisesti yhdistää myös energiaa säästävä vaiheittainen lämpimän käyttöveden lämmitys. Kerrostaloissa lämmintä vettä kulutetaan paljon, minkä takia on tärkeää lämmittää käyttövesikin mahdollisimman taloudellisesti. Tästä mahdollisuudesta saat lisätietoa Tom Allen Seneran kiinteistöjen energia-asiantuntijoilta.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmöllä

Esimerkissä on kerrostaloyhtiö, johon kuuluu kolme kerrostaloa. Kaukolämmön kulutus oli 960 000 kWh vuodessa ennen maalämpöä (kaukolämmön hinnalla 0,073 e/kWh, sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu energian hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä n. 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Kaukolämpö ja poistoilman lämmön talteenotto kerrostalossa

Vertaile lämmityskustannuksia lämmön talteenotolla ja ilman LTO:ta

Esimerkissä on kerrostalo, johon asennettiin poistoilman lämmön talteenotto kaukolämmön rinnalle. Kaukolämmön kulutus oli aiemmin 484 164 kWh vuodessa. Lämmön talteenotolla kaukolämmön kulutus laski lukemaan 256 255 kWh. Esimerkissä kaukolämmön hinta on 0,073 e/kWh, sähkön hinta 0,104 e/kWh.

Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Lämmityskustannukset lämmön talteenotolla
Lataa poistoilman lämmön talteenotto-opas

Poistoilman lämmön talteenotto-opas

Lue oppaastamme, miten poistoilman lämmön talteenottoa hyödynnetään kerrostalossa tai muussa kiinteistössä, ja kuinka laitteisto asennetaan.

Lataa ilmainen opas

Maalämpö liikekiinteistöön

Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän hinta määrittyy liikekiinteistön todellisen lämmitys- ja jäähdytystehon tarpeen perusteella. Maalämmöllä liikekiinteistön lämmitys on edullista ja tarvittaessa järjestelmää voidaan käyttää myös lähes ilmaiseen jäähdytykseen.

Maalämpöinvestointi liikekiinteistössä

Liikekiinteistöissä käytetään runsaasti sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa. Lämmitys- ja jäähdytystehojen tarpeet vaihtelevat voimakkaasti riippuen ulkolämpötilasta ja ilmanvaihdon tehostusjaksoista.

Lämmitystehon tarve vaihtelee tavallisesti 50–100 W:n välillä lämmitettävää neliömetriä kohti. Esimerkiksi 1 000 m²:n liikekiinteistössä lämmitystehoa tarvitaan 50–100 kW. Tyypillisen 50 kW:n maalämpöjärjestelmän asennushinta on noin 100 000 euroa. Suuremman, noin 2 000 m²:n liikekiinteistön maalämpöjärjestelmä on hieman edullisempi suhteessa lämmitystehoon ja investointi maksaa yhteensä noin 160 000–180 000 euroa. Mikäli lämmitettävää ja jäähdytettävää pinta-alaa on noin 10 000 m², tarvitaan yleensä maalämpöjärjestelmä, jonka teho on noin 500 kW. Tämän hinta asennettuna on noin 700 000 euroa. Jokainen liikekiinteistö on yksilöllinen, joten tarkimman arvion asennushinnasta saat pyytämällä energia-asiantuntijoiltamme tarjouksen.

Liikekiinteistöissä voidaan harkita aiemman lämmitysjärjestelmän jättämistä maalämmön rinnalle esimerkiksi silloin, jos öljykattila on hyvässä kunnossa. Tuolloin maalämpöä ei tarvitse mitoittaa huipputeholle, ja hankintakustannukset ovat pienemmät.

Liikekiinteistön maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä
Liikekiinteistöissä tarvitaan tavallisesti lämmitysenergian lisäksi paljon jäähdytysenergiaa. Maalämpö on hyvä ratkaisu liikekiinteistölle, koska energiakaivoja voidaan käyttää myös taloudelliseen jäähdytykseen maaviileällä. Poistoilman tai jäteveden lämmön talteenoton yhdistäminen maalämpöön vähentää energiakaivojen määrää ja kompensoi mahdollista pientä tonttia. 

Maaviileällä edullinen liiketilojen jäähdytys

Lämmityskaudella lämpökaivoista saadaan uusiutuvaa lämpöenergiaa, ja kesäkaudella, kun jäähdytystä tarvitaan eniten, voidaan lämpö- eli energiakaivoja käyttää jäähdytysenergian lähteenä. Sähköä tarvitaan tuolloin pelkästään viileän lämmönkeruunesteen kierrätykseen sisätiloissa kiertovesipumpun avulla. Esimerkiksi 100 kW:n jäähdytystehon tuottamiseksi tarvitaan vain yksi 2 kW:n kiertovesipumppu. Erillisiä jäähdytyskoneita ei tarvita. Maaviileäjäähdytys onkin kaikkiin muihin jäähdytysmenetelmiin verrattuna edullisin vaihtoehto. Edullisen jäähdytyksen tarve kasvaa ilmaston lämmetessä.

Maalämmön ja maaviileän käyttökustannukset liikekiinteistössä

Ammattitaitoisesti suunniteltu ja asennettu maalämpöjärjestelmä tuottaa vuosittain merkittävät säästöt liikekiinteistön lämmitys- ja jäähdytyskustannuksissa. Öljy- tai sähkölämmitykseen verrattuna säästöt ovat noin 70 % ja kaukolämpöön verrattuna noin 50–60 %. Kun maaviileää käytetään tilojen jäähdytykseen, säästyy jäähdytyskuluissa esimerkiksi vedenjäähdytyskoneeseen verrattuna noin 90–95 %. Säästöt ovat samaa luokkaa verrattuna kaukokylmään.

Ostoenergian säästöillä voidaan tyypillisesti kattaa investointia varten otetun lainan lyhennys- ja korkokulut. Usein säästöt ovat vielä näitä kuluja suuremmat, jolloin uusi järjestelmä alkaa tuottaa yritykselle positiivista kassavirtaa heti käyttöönoton jälkeen. Ylläpitokulujen leikkaaminen parantaa myös liikekiinteistöön sijoitetun pääoman tuottoa.

Jos liikekiinteistön tontilla on vähän tilaa, voidaan tilanpuutetta kompensoida hyödyntämällä maalämmön rinnalla poistoilman lämmön talteenottoa. Tämä tehostaa maalämmön toimintaa ja tuottaa lisäsäästöjä. Mikäli kiinteistössä kulutetaan paljon lämmintä käyttövettä, on jäteveden lämmön talteenotto varteenotettava ratkaisu lämmitysenergian säästämiseksi.

Vertaile lämmityskustannuksia kaukolämmöllä ja maalämmön ja LTO:n yhdistelmällä

Esimerkissä on liikekiinteistö, jonka kaukolämmön kulutus oli n. 1 000 000 kWh vuodessa ennen maalämmön ja poistoilman lämmön talteenoton asennusta. Kiinteistön jäähdytyksessä käytetään myös energiakaivoista saatavaa maaviileää. Esimerkissä kaukolämmön hinta on 0,073 e/kWh ja sähkön hinta 0,104 e/kWh.

Esimerkissä on huomioitu kaukolämmön ja sähkön hintojen nousu, joka on kaukolämmöllä noin 4,6 % vuodessa ja sähköllä isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähteet: Energiateollisuus 2017, Tilastokeskus 2017).

Maalämpö- ja kaukolämpövertailu

Maalämmön lämmityskustannukset uudessa liikekiinteistössä

Esimerkissä on uusi liikekiinteistö, jonka pinta-ala on 1 200 m². Liikekiinteistöön asennettiin maalämpö- ja maaviileäjärjestelmä. Lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluvan ostoenergian määrä on 58 280 kWh vuodessa (sähkön hinnalla 0,104 e/kWh).

Esimerkissä on huomioitu sähkön hinnan nousu, joka on isossa kiinteistössä n. 2,24 % vuodessa (lähde: Tilastokeskus 2017).

 

Uuden liikekiinteistön lämmitys- ja jäähdytyskulut