Ilma-vesilämpöpumppu (VILP)

Mikä on ilma-vesilämpöpumppu (VILP, IVLP)?

Ilma-vesilämpöpumppu, jota kutsutaan usein myös vesi-ilmalämpöpumpuksi, on yhä suositumpi ratkaisu lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Syynä ovat huomattavat säästöt lämmityskustannuksissa perinteisiin lämmitysmuotoihin verrattuna. Laitteesta ja talosta riippuen ilma-vesilämpöpumpulla voidaan saavuttaa lämmityskustannuksissa noin 40–70 prosentin säästöt.

Ilma-vesilämpöpumppu sopii talon päälämmitysjärjestelmäksi, toisin kuin ilmalämpöpumppu (ILP). Ilma-vesilämpöpumpun hinta asennettuna vaihtelee riippuen talon ominaisuuksista, lämmitysenergian ja -tehon tarpeesta. Ilma-vesilämpöpumppuun siirtymiseen on saatavana erilaisia, tuhansien eurojen suuruisia avustuksia. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpun hinnasta ja avustuksista täältä.

Ilma-vesilämpöpumpun nimitykset

Ilma-vesilämpöpumpusta käytetään useita eri nimityksiä. Ilma-vesilämpöpumpun tai ilmavesilämpöpumpun lisäksi puhutaan joskus vesi-ilmalämpöpumpusta tai pelkästään ilmavesipumpusta. Nimityksistä käytetään myös lyhenteitä IVLP ja VILP, joskus myös UVLP, jossa U-kirjain viittaa sanaan "ulkoilma".

Ilma-vesilämpöopas omakotitaloon

Lue oppaastamme tärkeää tietoa ilma-vesilämmön käytöstä omakotitalossa ja ilma-vesilämpöpumpun asentamisesta.

Ilma-vesilämpöpumpun toiminta

Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on yksinkertainen. Laite koostuu sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä. Ulkoyksikössä on höyrystin, jossa on kylmäainetta. Puhallin kierrättää höyrystimen läpi ulkoilmaa, ja ulkoilman lämpö saa höyrystimen kylmäaineen muuttumaan kaasuksi.

Ilma-vesilämpöpumpun kompressori puristaa kaasuksi muuttuneen kylmäaineen korkeampaan paineeseen, ja kaasu kuumenee entisestään. Kuuman kaasun avulla lämmitetään sekä talon lämmönjakojärjestelmän vesi että lämmin käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikkö ohjaa lämmön lämmitysverkostoon ja lämpimän käyttöveden varaajaan.

Ulkoilmassa on useimmiten riittävästi lämpöä ilma-vesilämpöpumpun toimintaan. Kovilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu siirtyy käyttämään lisälämmitystä. Se, missä lämpötilassa lisälämmitys sähköllä alkaa, riippuu kyseisen ilma-vesilämpöpumpun ominaisuuksista.

Ilma-vesilämpöpumppu vaatii vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän, eli vesikiertoisen patteriverkoston tai vesikiertoisen lattialämmityksen. Lämmönjako on mahdollista hoitaa myös puhallinkonvektorien avulla.

Video: Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii?

Ilma-vesilämpöpumppu on taloudellinen ja ympäristöystävällinen omakotitalon lämmitysmuoto. Katso videolta, miten ilma-vesilämpöpumppu toimii omakotitalossa!

Hyvä hyötysuhde tärkein ominaisuus

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon lämmitysenergiaa laite tuottaa käyttämällään sähköenergialla. Hyvä ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lämpöä moninkertaisesti käyttämäänsä sähköön verrattuna.

Suomessa, jossa lämpötila laskee usein reilusti pakkaselle, on erityisen tärkeää, että ilma-vesilämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella. Lämpöpumpun avulla saavutettavat lämmitysenergian ja lämmityskustannusten säästöt riippuvat laitteen hyötysuhteesta.

Ilma-vesilämpöpumppujen esitteissä kerrotaan usein ilma-vesilämpöpumppujen hetkelliset hyötysuhteet. Hetkellinen hyötysuhde on korkein hyötysuhde, jonka ilma-vesilämpöpumppu saavuttaa laboratorio-olosuhteissa.

Ilma-vesilämpöpumpulla saatavien säästöjen laskemiseen on kuitenkin syytä käyttää hetkellisen hyötysuhteen sijaan vuosihyötysuhdetta, koska se antaa todenmukaisemman kuvan asiasta.

Miten hyötysuhde lasketaan?

Ilma-vesilämpöpumpun vuosihyötysuhde saadaan selville jakamalla lämpöpumpun vuoden aikana tuottama lämpöenergia sen kuluttamalla sähköenergialla. Jos ilma-vesilämpöpumppu tuottaa esimerkiksi vuodessa 14 000 kWh lämpöenergiaa ja sen sähköenergian kulutus on 4 000 kWh, vuosihyötysuhde on 3,5.

Vuosihyötysuhteesta käytetään lyhennettä SCOP (Seasonal Coefficient of Performance). Hetkellisestä hyötysuhteesta käytetään kirjainlyhennettä COP (Coefficient of Performance).

Hyötysuhde määrittelee lämpöpumpulla saatavat säästöt.

Ilma-vesilämpöpumpun vuosihyötysuhteeseen vaikuttaa se, kuinka korkeaan lämpötilaan lämmönjakoverkoston vesi on lämmitettävä. Talossa, jonka lämmönjakotapa on patteriverkosto, hyötysuhde on tavallisesti noin 2,5. Lattialämmitystalossa hyötysuhde on yleensä noin 3–3,5.

Ilma-vesilämpöpumpun parempi hyötysuhde lattialämmitystalossa selittyy sillä, että lattialämmityksessä on suurempi lämpöä luovuttava pinta-ala kuin patteriverkostossa. Siksi lattialämmitykseen riittää melko matala menoveden lämpötila, keskimäärin noin +30 astetta. Patteriverkostoon puolestaan tarvitaan keskimäärin noin +40-asteista vettä.

Hyötysuhteiden eroja lattialämmitys- ja patterilämmitystaloissa tasoittaa jonkin verran se, että käyttövesi on lämmitettävä lattialämmitystaloissakin korkeaan lämpötilaan. Ilma-vesilämpöpumpun todellinen hyötysuhde on käyttöveden ja lämmönjakoverkoston veden lämmityksen hyötysuhteiden keskiarvo.

Split vai monoblock?

Ilma-vesilämpöpumput voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, millä tavoin ne lämmittävät talon ja lämpimän käyttöveden. Sekä monoblock- että split-tekniikalla toimivat laadukkaat ja ammattitaitoisesti asennetut ilma-vesilämpöpumput sopivat Suomen olosuhteisiin.

Monoblock-laitteiksi nimitetään ilma-vesilämpöpumppuja, joiden lämpöpumpputekniikka sijaitsee ulkoyksikössä. Ulkoyksikkö lämmittää veden, joka johdetaan lämpimänä sisäyksikköön.

Sisäyksikön tehtävänä on ainoastaan ohjata ulkoyksikön lämmittämä vesi lämmönjakoon ja käyttövesivaraajaan. Nimitys "monoblock" tarkoittaakin yksiosaista. Monoblock-tekniikalla voidaan saavuttaa korkea hyötysuhde ja huomattavat säästöt lämmityskustannuksiin.

Split-tekniikalla toimivan ilma-vesilämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön välillä kiertää kylmäaine. Kylmäaine johdetaan nestemäisenä sisäyksiköltä ulkoyksikölle, ja se palaa ulkoyksiköltä sisäyksikölle kuumana kaasuna, jonka avulla veden lämmittäminen tapahtuu sisäyksikössä. Tästä toimintatavasta johtuu nimitys "split", joka tarkoittaa "jaettua".

Split- ja monoblock-lämpöpumpuissa veden lämmitys tapahtuu eri tavalla.

Ilma-vesilämpöpumput jaetaan pääasiassa kahteen ryhmään. Monoblock-lämpöpumput lämmittävät lämmitys- ja käyttöveden ulkoyksikössä. Split-lämpöpumpuissa puolestaan vesi lämmitetään sisäyksikössä.

Kylmäaine ei voi koskaan jäätyä, joten split-tekniikan hyvä puoli on sen turvallisuus olosuhteissa, joissa voi esiintyä pitkiä sähkökatkoja. Koska kylmäainepiiriin tehdään liitoksia työmaalla, asentajalla tulee olla TUKES:in kylmäaineluvat.

Split-ilma-vesilämpöpumpun hankintahinta on usein edullisempi kuin monoblock-laitteen, kun taas monoblock-laitteella voidaan saavuttaa suuremmat säästöt lämmityskustannuksissa.

Monoblock-ilma-vesilämpöpumppu on usein split-laitetta parempi vaihtoehto taloihin, joissa on patteriverkosto, koska patterilämmitykseen tarvitaan kuumempaa vettä kuin lattialämmitykseen, ja monoblock-laite kuumentaa veden tavallisesti energiatehokkaammin.

Patterilämmitystaloihin kannattaa hankkia monoblock-lämpöpumppu, joka toimii tyypillisesti split-laitetta paremmalla hyötysuhteella.

Ilma-vesilämpöpumppu vaatii vesikiertoisen lämmönjaon.

Oikein suunniteltu ja asennettu sulatustoiminto

Pakkasella ulkoilman kosteus alkaa jäätyä ilma-vesilämpöpumpun höyrystimen lamelleihin. Ilma-vesilämpöpumppu käynnistääkin ajoittain sulatustoiminnon. Pohjoisiin olosuhteisiin sopiva ilma-vesilämpöpumppu on suunniteltu ja asennettu niin, että ulkoyksikön sulatusvesi johdetaan pois hallitusti.

Jos sulatusvettä ei ole johdettu pois oikein, jäätä voi kertyä ilma-vesilämpöpumpun alle tai myös ulkoyksikön sisälle, mikä voi estää lämpöpumpun puhaltimen pyörimisen. Tom Allen Seneran asennustiimi huolehtii sulatusveden pois johtamisesta niin, ettei jään kertymistä tapahdu. Lauhdevesi johdetaan joko talon sisällä olevaan viemäriin tai sadevesiviemäriin sähkösaatolla, joka pitää veden sulana.

Sulatukseen tarvittavan lämpöenergian ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpimästä vesimassasta. Jos ilma-vesilämpöpumpun yhteyteen ei ole asennettu puskurivaraajaa, laite ottaa lämpöenergian esimerkiksi lattialämmityksen vedestä.

Jotta lämmönjakoverkosto pysyisi tasaisen lämpimänä, ilma-vesilämpöpumpun rinnalle on suositeltavaa asentaa puskurivaraaja. Tällöin ilma-vesilämpöpumppu ottaa sulatukseen tarvitsemansa lämmön puskurivaraajan vedestä.

Kiinnostunut ilma-vesilämpöpumpusta?

Jutellaan lisää tilanteestasi, minkä jälkeen teemme sinulle räätälöidyn tarjouksen.

Ilma-vesilämpöpumppu vanhaan omakotitaloon

Ilma-vesilämpöpumppuun siirtyminen omakotitalossa on järkevä päätös, koska se tuottaa tavallisesti 40–70 prosentin säästöt verrattuna entiseen lämmitysmuotoon, kuten öljyyn, sähköön, kaasuun tai kaukolämpöön. On odotettavissa, että polttoaineiden hintojen nousun vaikutuksesta säästöt ovat tulevaisuudessa vielä merkittävämmät.

Ilma-vesilämpöpumppu on kannattava valinta erityisesti, jos omakotitaloon ei voida asentaa maalämpöä esimerkiksi pohjaveden vuoksi, tai se ei kannata maakerroksen paksuuden takia.

Ilma-vesilämpöpumpun hankintahinta on jonkin verran pienempi kuin investointi maalämpöön, mutta ilma-vesilämpöpumppu tuottaa vähemmän säästöjä lämmityskustannuksissa. Kumpikin lämmitystapa on kuitenkin taloudellinen, vaivaton ja ympäristöystävällinen.

Ilma-vesilämpöpumpun hankintaan on saatavana merkittäviä valtion avustuksia. Tarjoamme myös hankintaan rahoitusta hyvillä ehdoilla. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpun hankintahinnasta ja käyttökustannuksista sekä urakkaan saatavista avustuksista ja rahoituksesta sivultamme Ilma-vesilämpöpumpun hinta.

Ilma-vesilämpöpumpulla voi säästää huomattavasti lämmityskustannuksissa. Tavallisesti saavutetaan 40–70 prosentin säästöt verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin.

Laadukas ilma-vesilämpöpumppu toimii hyvin Suomen oloissa.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoittaminen saneerauskohteessa

Suunniteltaessa vaihtoa ilma-vesilämpöpumppuun kartoitamme huolellisesti talon lämmitysenergian ja -tehon tarpeen sekä asukkaiden tottumukset ja tarpeet, esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen. Kartoituksen jälkeen mitoitamme ilma-vesilämpöjärjestelmän. Ammattilaisen mitoittama järjestelmä toimii optimaalisesti, ja asiakas saavuttaa suunnitellut säästöt lämmityskustannuksissa.

Mitoituksessa määritellään, millainen ilma-vesilämpöpumppu sopii taloon parhaiten, ja onko esimerkiksi erilliselle lämpimän käyttöveden varaajalle tarvetta. Ilma-vesilämpöpumpun sisäänrakennetun varaajan tilavuus on yleensä riittävä noin neljän tai viiden henkilön peräkkäiseen suihkussakäyntiin. Jos lämpimän käyttöveden tarve on suurempi, ilma-vesilämpöpumpun yhteyteen asennetaan erillinen käyttöveden varaaja.

Puskurivaraajaa suosittelemme ilma-vesilämpöpumpun yhteyteen aina, sillä se lisää lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden tilavuutta, jolloin lämpöpumppu käy tasaisesti ja paremmalla hyötysuhteella. Lisäksi puskurivaraajasta saadaan energiaa ulkoyksikön sulattamiseen.

Kun lämmitysjärjestelmä on mitoitettu, laskemme sen pohjalta asiakkaalle tarjouksen.

Pohjustamme ilma-vesilämpöpumppuun vaihtamisen huolellisella kartoituksella ja järjestelmän mitoituksella. Näiden perusteella laadimme tarjouksen.

Ilma-vesilämpöpumpun asentaminen saneerattavaan omakotitaloon

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen voidaan ilma-vesilämpöpumppu asentaa vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle. Hoidamme vanhan järjestelmän purkamisen ja ilma-vesilämpöpumpun asentamisen laadukkaana kokonaispalveluna.

Purku- ja asennustyöt tapahtuvat tavallisesti saumattomasti yhdessä päivässä. Koska katko lämmityksessä on lyhyt, ilma-vesilämpöpumppu voidaan hyvin asentaa myös talvella.

Puramme vanhan lämmitysjärjestelmän turvallisesti säädöksiä noudattaen. Öljylämmitystä purettaessa öljysäiliö tyhjennetään, pestään ja täytetään maa-aineksella tai puretaan. Yösähkövaraajan tehokas ja paloturvallinen purkaminen puolestaan varmistetaan käyttämällä erikoistyökaluja niin, ettei savua ja kipinöintiä synny. Jos rakenteissa on asbestia, sen purkamisesta huolehtivat siihen erikoistuneet työntekijät.

Kuljetamme ilma-vesilämpöpumpun lämpimästä varastostamme suoraan sijoituspaikkaansa talon tekniseen tilaan. Asennuksen suorittavat omat, koulutetut asentajamme, jotka käyttävät alan parhaiksi todettuja asennusmenetelmiä. Annamme asennustyölle ja siinä käytetyille osille viiden vuoden takuun. Asennuksen päätteeksi käynnistämme lämpöpumpun ja teemme tarvittavat säädöt.

Laadukkaan asentamisen lisäksi sijoitamme ulkoyksikön järkevästi, jotta käyntiäänestä olisi mahdollisimman vähän haittaa. Paras paikka ulkoyksikölle ei ole esimerkiksi makuuhuoneen seinän toisella puolella. Mikäli ulkoyksikkö asennetaan seinätelineelle, huomioimme äänenvaimennuksen asentamalla seinätelineeseen ääntä vaimentavat kumieristeet. Huomioimme ulkoyksikön asennuksessa myös naapuritalon seinän sijainnin. Kaikissa asentamissamme ilma-vesilämpöpumpuissa kompressori on ulkoyksikössä, joten sisäyksikön käyntiääni on hiljainen.

Asennustyön valmistuttua asiakastamme palvelee oma huoltopalvelumme. Maalämpöhuoltokeskus huoltaa Tom Allen Seneran ja muiden urakoitsijoiden asentamat ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput Suomen laajimmalla kokemuksella.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön huolellisella sijoittelulla estetään äänihaittoja. Sisäyksikkö on kaikissa käyttämissämme laitteissa hiljainen.

Hyvä laitesijoittelu ehkäisee äänihaittoja.

Lämmönjako vesikiertoiseksi

Ilma-vesilämpöpumppu vaatii vesikiertoisen lämmönjaon. Kun talossa on vesikiertoiset patterit, vesikiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmitys, lämmönjakoverkosto voidaan useimmiten yhdistää sellaisenaan ilma-vesilämpöpumppuun. Jos talossa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, voimme asentaa sen.

Taloudellisin lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys, mutta myös patteriverkosto toimii hyvällä hyötysuhteella ilma-vesilämpöpumpun rinnalla. Lattialämmitys asennetaan saneerattavaan taloon tavallisesti ns. uivana lattiana. Nykyaikainen uiva lattia nostaa lattian pintaa vain vähän. Lue täältä lisää lattialämmityksen asennuksesta. Lisätietoja patteriverkoston asennuksesta löydät täältä.

Kannattaa huomata, että lattialämmityksen tai patterien asentamiseen voi hakea kotitalousvähennystä, vaikka itse lämmitysremonttiin olisikin jo haettu esimerkiksi ARAn energia-avustusta.

Outi Heikkilä

Asiakkaamme kokemus: Ilma-vesilämpöpumppu omakotitaloon Hausjärvellä

Vaihdoimme Outi Heikkilän satavuotiaan omakotitalon öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumppuun. Heikkilän mukaan urakka sujui oikein hyvin, ja uusi lämmitysmuoto on edellistä hiljaisempi, huolettomampi ja ympäristöystävällisempi.

Lue lisää

Ilma-vesilämpöpumppu uuteen omakotitaloon

Energiatehokas ilma-vesilämpöpumppu on nykyaikainen ja kiinteistömarkkinoilla suosittu lämmitysmuoto. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä valinta uuden omakotitalon lämmitysmuodoksi erityisesti silloin, kun maalämpöä ei voida asentaa. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi kaavoitussäädösten takia tai tontin ollessa pohjavesialueella. Joskus myös maakerroksen paksuuden vuoksi ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöä parempi vaihtoehto.

Ilma-vesilämpöpumppu on hankintana jonkin verran edullisempi kuin maalämpöjärjestelmä, mutta lämmityskustannukset sillä ovat vastaavasti suuremmat kuin maalämmöllä. Molemmat lämmitystavat ovat kuitenkin taloudellisia, ympäristöystävällisiä ja helppokäyttöisiä. Lue lisää ilma-vesilämpöpumpun hinnasta ja käyttökustannuksista täältä.

Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä ratkaisu kun maalämpökaivoa ei voi porata esimerkiksi pohjaveden takia.

Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä ratkaisu esimerkiksi pohjavesialueella.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoittaminen uudessa omakotitalossa

Mitoitamme uuden omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun ja muut laitteet huolellisesti sen mukaan, millainen talon laskettu lämmitysenergian ja -tehon tarve sekä lämpimän käyttöveden kulutus on. Ammattitaitoisesti mitoitettu ilma-vesilämpöjärjestelmä on taloudellisin ja toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Mitoituksen pohjalta laadimme asiakkaallemme tarjouksen ilma-vesilämpöjärjestelmästä.

Mitoituksessa valitaan taloon parhaiten sopiva ilma-vesilämpöpumppu ja arvioidaan, tarvitaanko erillinen lämpimän käyttöveden varaaja. Ilma-vesilämpöpumpussa on sisäänrakennettu varaaja, jonka tilavuus riittää tavallisesti siihen, että neljä tai viisi henkilöä voi käydä suihkussa perätysten. Jos lämmintä vettä tarvitaan enemmän, ilma-vesilämpöpumpun rinnalle asennetaan lisäksi käyttöveden varaaja.

Ilma-vesilämpöpumpun yhteyteen kannattaa ehdottomasti asentaa puskurivaraaja, jonka ansiosta lämpöpumppu käy tasaisemmin ja sen hyötysuhde on parempi. Puskurivaraaja on tarpeelllinen myös ilma-vesilämpöpumpun sulatustoiminnon vuoksi.

Ilma-vesilämpöpumpun asentaminen uuteen taloon

Paras ajankohta asentaa ilma-vesilämpöpumppu uuteen omakotitaloon on heti, kun lämmönjakohuoneeseen on tehty seinä- ja lattiapinnat. Ilma-vesilämpöpumppu pitää sisätilat kuivina ja työskentelyolosuhteet miellyttävinä rakennusaikana.

Kuljetamme laitteet lämpimästä varastostamme niille varattuun tilaan. Omat, ammattitaitoiset asentajamme asentavat ne paikoilleen alan parhaita menetelmiä käyttäen ja kytkevät lämpöpumpun talon lämmönjakoverkostoon. Sähkökytkennät hoidamme yhdessä sähköurakoitsijan kanssa. Käyttövesiputkiston kytkee yleensä asiakkaan LVI-urakoitsija.

Asennus valmistuu tavallisesti päivässä, ja ilma-vesilämpöpumppu jää lämmittämään taloa matalalla lämpötilalla. Annamme asennustyöllemme ja asennuksessa käytetyille osille viiden vuoden takuun.

Asennuksen valmistumisen jälkeen oma huoltopalvelumme Maalämpöhuoltokeskus palvelee asiakkaitamme. Maalämpöhuoltokeskus huoltaa kaikkien urakoitsijoiden asentamat ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput Suomen vankimmalla kokemuksella.

Uuteen omakotitaloon lämpöpumppu kannattaa asentaa aikaisessa vaiheessa.

Ilma-vesilämpöpumppu kannattaa asentaa uudisrakennukseen mahdollisimman pian. Laite pitää rakennuksen kuivana ja työskentelyolot mukavina.

Lattialämmitys uuteen taloon

Maalämmön yhteydessä taloudellisin lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja se asennetaankin useimmiten uusiin omakotitaloihin. Lattialämmityksen suunnittelu ja asennus kuuluvat palveluihimme. Käytämme asennuksissamme laadukkaita Thermotechin tuotteita.

Uudiskohteessa energia-asiantuntijamme laskee tarjouksen lattialämmityksestä talon pohjakuvien ja LVI-suunnittelijan energialaskelmien perusteella. Kun tarjous on hyväksytty, lattialämmityssuunnittelijamme piirtää laitesijaintikuvat rakennuksesta. Nämä kuvat lähetetään asiakkaalle, muille rakennushankkeen suunnittelijoille ja vastaavalle rakennusmestarille tarkastettavaksi.

Laitesijaintikuvissa näkyy lämpöpumpun sijainti putkineen sekä lattialämmityksen jakotukkien ja termostaattien paikat. Kun asiakas, suunnittelijat ja työmaavastaava ovat antaneet hyväksyntänsä laitesijaintikuvalle, suunnittelijamme laatii lopullisen lattialämmityssuunnitelman.

Lattialämmityksen asennus kestää noin yhden päivän per huonekerros. Asennamme myös syöttöputket, jotka yhdistävät jakotukin ilma-vesilämpöpumppuun. Kun asennus on valmis, suoritamme lattialämmityksen koeponnistuksen ja viimeistelemme tilan siistimällä sen. Huolehdimme myös lattialämmityksen täyttämisestä, ilmanpoistosta ja säädöstä. Voit lukea lattialämmityksestä lisää täältä.

Laadukkaat ilma-vesilämpöpumput tunnetuilta valmistajilta

Ilma-vesilämpöpumppua eli vesi-ilmalämpöpumppua hankittaessa on tärkeää valita laadukas laite, joka toimii hyvin Suomen talvessa. Käytämme asennuksissamme ainoastaan tunnettujen valmistajien korkealaatuisia ilma-vesilämpöpumppuja, jotka on suunniteltu kestämään vaativia sääolosuhteita. Tom Allen Seneran asentamana ilma-vesilämpöpumppujen tehdastakuu on paras mahdollinen.