Kerrostalojen lämpökaivot porataan tavallisesti syvemmiksi kuin pientalojen lämpökaivot. 250–400 metriä syvän lämpökaivon poraaminen kestää n. 1–2 päivää, joten jos porataan esimerkiksi viisi lämpökaivoa, porauksiin kuluu n. 1–2 viikkoa. Kaupunkialueella on erityisen tärkeää, että porauksesta syntyvä pöly sidotaan veteen ja johdetaan pölynsidontakonttiin, jossa kiviaines laskeutuu pohjalle. Jos porataan tiheästi asutulla alueella, voidaan myös käyttää separointikonttia, jossa kivipöly erotellaan vedestä vielä tarkemmin. Puhdistamisen jälkeen vesi voidaan pumpata sadevesiviemäriin.
Kun kerrostalon maalämpökaivot on porattu, niihin lasketaan lämmönkeruuputket, joissa on lämmönkeruunestettä. Energiakaivosta tuleva lämmönkeruuneste ohjataan lämmönjakohuoneeseen vaakaputkistoa pitkin, jota varten pihalle kaivetaan vaakakanaalit. Vaakakanaalien kaivuutyö kestää tavallisesti n. 1–2 viikkoa. Vaakalinjojen asentamisen jälkeen kanaalit täytetään ja tiivistetään, ja pinta viimeistellään alkuperäiseen tasoon. Pian asentamisen jälkiä pihalla ei enää huomaa. Kaikki talon ulkopuolella tehtävät työt kestävät yhteensä noin kuukauden, laajemmissa hankkeissa jopa 2–3 kuukautta.
Jos lämpökaivot porataan esimerkiksi parkkipaikalle, kaivot suojataan teräskansilla, jolloin pihalla voidaan ajaa myös kuorma-autolla. Teräskannet voidaan jättää näkyviin asfaltin pinnalle, mutta koska lämpökaivoja ei tarvitse huoltaa, kannet voidaan jättää myös asfaltin alle. Tämä on turvallisempi vaihtoehto, koska jos pihalla aurataan lunta, lumiauran terä voi tarttua teräskannen reunaan, ja kansi voi irrota. Nurmialueella lämpökaivo peitetään noin 20 cm maakerroksella, joten kaivot eivät jää nurmialueella lainkaan näkyviin, ja nurmikkoa voi ajaa samalla tavoin kuin aiemminkin. Talon sokkeliin kiinnitetään lämpökaivojen merkiksi pienet tunnistekilvet, joihin merkitään kunkin lämpökaivon sijainti. Lämpökaivot eivät vaikuta kerrostalon pihan käyttöön.
