Maalämpö kerrostaloon

Energiakaivojen poraaminen voidaan aloittaa, kun rakentamisluvat ovat kunnossa. Kerrostalojen tontit ovat yleensä pieniä, mikä oli menneinä vuosina haaste asennettaessa maalämpöä kerrostaloon. Pienelle tontille oli vaikeaa saada mahtumaan niin monta porakaivoa, että kerrostalon vaatima lämmitysenergian tarve voitiin kattaa niillä. Viime vuosina porauskaluston tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin paljon, että jopa 400 metriä syvien lämpökaivojen poraaminen on mahdollista. Näin syviä energiakaivoja tarvitaan luonnollisesti vähemmän kuin aiempia n. 200 metrin lämpökaivoja, ja tavallisesti niitä mahtuu riittävä määrä kerrostalon pihaan tarvittavalle etäisyydelle toisistaan.

Myös maalämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt, ja kallioperästä kerätty lämpö voidaan hyödyntää niiden avulla entistä paremmin. Porakaivojen lukumäärää voidaan vähentää huomattavasti myös poistoilman lämmön talteenoton avulla, jos kerrostalossa on huippuimureilla toimiva ilmanvaihto. Näitä menetelmiä hyödyntäen maalämpö voidaan asentaa kerrostaloon miltei aina.

Kerrostalojen lämpökaivot porataan tavallisesti syvemmiksi kuin pientalojen lämpökaivot. 250–400 metriä syvän lämpökaivon poraaminen kestää n. 1–2 päivää, joten jos porataan esimerkiksi viisi lämpökaivoa, porauksiin kuluu n. 1–2 viikkoa. Kaupunkialueella on erityisen tärkeää, että porauksesta syntyvä pöly sidotaan veteen ja johdetaan pölynsidontakonttiin, jossa kiviaines laskeutuu pohjalle. Jos porataan tiheästi asutulla alueella, voidaan myös käyttää separointikonttia, jossa kivipöly erotellaan vedestä vielä tarkemmin. Puhdistamisen jälkeen vesi voidaan pumpata sadevesiviemäriin.

Kun kerrostalon maalämpökaivot on porattu, niihin lasketaan lämmönkeruuputket, joissa on lämmönkeruunestettä. Energiakaivosta tuleva lämmönkeruuneste ohjataan lämmönjakohuoneeseen vaakaputkistoa pitkin, jota varten pihalle kaivetaan vaakakanaalit. Vaakakanaalien kaivuutyö kestää tavallisesti n. 1–2 viikkoa. Vaakalinjojen asentamisen jälkeen kanaalit täytetään ja tiivistetään, ja pinta viimeistellään alkuperäiseen tasoon. Pian asentamisen jälkiä pihalla ei enää huomaa. Kaikki talon ulkopuolella tehtävät työt kestävät yhteensä noin kuukauden, laajemmissa hankkeissa jopa 2–3 kuukautta.

Jos lämpökaivot porataan esimerkiksi parkkipaikalle, kaivot suojataan teräskansilla, jolloin pihalla voidaan ajaa myös kuorma-autolla. Teräskannet voidaan jättää näkyviin asfaltin pinnalle, mutta koska lämpökaivoja ei tarvitse huoltaa, kannet voidaan jättää myös asfaltin alle. Tämä on turvallisempi vaihtoehto, koska jos pihalla aurataan lunta, lumiauran terä voi tarttua teräskannen reunaan, ja kansi voi irrota. Nurmialueella lämpökaivo peitetään noin 20 cm maakerroksella, joten kaivot eivät jää nurmialueella lainkaan näkyviin, ja nurmikkoa voi ajaa samalla tavoin kuin aiemminkin. Talon sokkeliin kiinnitetään lämpökaivojen merkiksi pienet tunnistekilvet, joihin merkitään kunkin lämpökaivon sijainti. Lämpökaivot eivät vaikuta kerrostalon pihan käyttöön.

Kun kerrostaloon asennetaan myös poistoilman lämmön talteenotto, rakennuksen katolle asennetaan lämmöntalteenottoyksiköt. Vanhat huippuimurit puretaan ja niiden tilalle asennetaan uudet huippuimurit, jotka on varustettu lämmön talteenotolla. Lämmönkeruuneste ohjataan lämmöntalteenottoyksikköön ja sieltä lämmönjakohuoneeseen putkia pitkin, jotka yleensä kulkevat talon ulkoseinällä. Putket näyttävät samalta kuin rakennuksen sadevesien syöksytorvet, joten ne sopivat rakennuksen julkisivuun hyvin, eivätkä muuta rakennuksen ulkonäköä. Joskus putkisto asennetaan porraskäytävään.

Kun lämmönkeruujärjestelmä on kokonaisuudessaan valmis, alkavat maalämpöjärjestelmän asennustyöt rakennuksen sisällä. Maalämpöjärjestelmä tarvitsee rakennuksen sisällä vähän enemmän tilaa kuin kaukolämmön vaihdinpaketti, mutta lähes aina lämmönjakohuoneesta ja sen ympäriltä järjestyy riittävästi tilaa maalämpöjärjestelmälle tai maalämpö- ja LTO-järjestelmän yhdistelmälle.

Kerrostalossa käyttöveden tarve on suuri, ja on tärkeää välttää pitkiä lämpimän käyttöveden katkoksia. Siksi lämpimän käyttöveden varaajat asennetaan usein ensimmäisenä, jotta lämmintä vettä voi käyttää myös asennustöiden aikana. Kylmän veden katkoksia ei tavallisesti edes tule. Varaajien asentamisen jälkeen puretaan vanha lämmitysjärjestelmä, ja asennetaan muut maalämpöjärjestelmän osat, kuten maalämpöpumppu, puskurivaraaja, kalvopaisunta-astia ja kiertovesipumput. Asennustöiden kesto lämmönjakohuoneessa vaihtelee yhdestä kuuteen viikkoon sen mukaan, kuinka laaja järjestelmä on. Tavallisessa yhden kerrostalon kiinteistössä asennustyöt kestävät noin puolitoista viikkoa. 

Kerrostalon maalämpöjärjestelmä tai maalämpö- ja LTO-järjestelmä on arvokas investointi. Jotta järjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla ja sillä saavutettaisiin suurimmat säästöt, sitä kannattaa ohjata automaatiojärjestelmän avulla. Automaatiojärjestelmistä voit lukea lisää sivulta Automaatiojärjestelmät. Kun käytössä on taloautomaatio, maalämpöjärjestelmä voidaan ottaa myös etävalvontaan ja -ohjaukseen. Silloin mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua heti. Huollosta ja etävalvonnasta voit lukea lisää sivulta Huolto ja etävalvonta.

Kerrostalon maalämpö- tai maalämpö- ja LTO-järjestelmä on syytä huoltaa vuosittain. Kattavassa vuosihuollossa tarkastetaan ja puhdistetaan lämmönkeruun ja lämmönjaon hiukkassuodattimet. Myös poistoilman lämmöntalteenottoyksiköiden suodattimet vaihdetaan silloin, kun talossa on lämmön talteenotto. Maalämpöpumppujen kylmäainepiirien toiminta tarkastetaan. Lisäksi tarkastetaan kiertovesipumppujen toiminta ja kalvopaisunta-astioiden esipainearvot. Näin huolehditaan siitä, että järjestelmä toimii taloudellisesti ja luotettavasti.