Kerrostalon lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön alkaa mitoituslaskelman tekemisellä.
Asiantuntija perehtyy useamman vuoden ajalta tietoihin siitä, paljonko talo on kuluttanut lämmitysenergiaa, ja mitoittaa maalämpöjärjestelmän sen perusteella. Mitoituslaskelmassa määritetään lämpökaivojen lukumäärä ja niiden syvyys, ja millaiset maalämpöpumput järjestelmään asennetaan. Jos taloon asennetaan myös poistoilman lämmön talteenotto, mitoituksessa määritellään, kuinka monta ja minkä tyyppisiä lämmöntalteenottoyksiköitä tarvitaan. Kun mitoituslaskelmat ovat valmiit, tehdään suunnitelma lämmönkeruujärjestelmän toteuttamisesta.
Mitoituksen perusteella taloyhtiölle tehdään tarjous maalämpöjärjestelmästä. Kun tarjous on hyväksytty, haetaan lämpökaivojen poraamiselle kunnan rakennusvalvonnasta toimenpidelupa. Joissain kunnissa toimenpidelupa tarvitaan myös lämmöntalteenottoyksiköille, jos ne sijoitetaan katolle. Yrityksemme hakee toimenpideluvat asiakkaan puolesta.
Energiakaivojen poraaminen voidaan aloittaa, kun toimenpideluvat ovat kunnossa. Kerrostalojen tontit ovat yleensä pieniä, mikä oli menneinä vuosina haaste asennettaessa maalämpöä kerrostaloon. Pienelle tontille oli vaikeaa saada mahtumaan niin monta porakaivoa, että kerrostalon vaatima lämmitysenergian tarve voitiin kattaa niillä. Viime vuosina porauskaluston tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin paljon, että jopa 400 metriä syvien lämpökaivojen poraaminen on mahdollista. Näin syviä energiakaivoja tarvitaan luonnollisesti vähemmän kuin aiempia n. 200 metrin lämpökaivoja, ja tavallisesti niitä mahtuu riittävä määrä kerrostalon pihaan tarvittavalle etäisyydelle toisistaan.
Myös maalämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt, ja kallioperästä kerätty lämpö voidaan hyödyntää niiden avulla entistä paremmin. Porakaivojen lukumäärää voidaan asuinkerrostaloissa nykyisin vähentää huomattavasti myös poistoilman lämmön talteenoton avulla. Kun porataan syviä lämpökaivoja ja hyödynnetään poistoilman talteenottoa, maalämpö voidaan toteuttaa kerrostaloon lähes poikkeuksetta.
Kerrostalojen lämpökaivot porataan tavallisesti syvemmiksi kuin pientalojen lämpökaivot. 250–400 metriä syvän lämpökaivon poraaminen kestää n. 1–2 päivää, joten jos porataan esimerkiksi viisi lämpökaivoa, porauksiin kuluu n. 1–2 viikkoa. Kaupunkialueella on erityisen tärkeää, että porauksesta syntyvä pöly sidotaan veteen ja johdetaan pölynsidontakonttiin, jossa kiviaines laskeutuu pohjalle. Jos porataan tiheästi asutulla alueella, voidaan myös käyttää separointikonttia, jossa kivipöly erotellaan vedestä vielä tarkemmin. Puhdistamisen jälkeen vesi voidaan pumpata sadevesiviemäriin.
Kun kerrostalon maalämpökaivot on porattu, niihin lasketaan lämmönkeruuputket, joissa on lämmönkeruunestettä. Energiakaivosta tuleva lämmönkeruuneste ohjataan lämmönjakohuoneeseen vaakaputkistoa pitkin, jota varten pihalle kaivetaan vaakakanaalit. Vaakakanaalien kaivuutyö kestää tavallisesti n. 1–2 viikkoa. Vaakalinjojen asentamisen jälkeen kanaalit täytetään ja tiivistetään, ja pinta viimeistellään alkuperäiseen tasoon. Pian asentamisen jälkiä pihalla ei enää huomaa. Kaikki talon ulkopuolella tehtävät työt kestävät yhteensä noin kuukauden, laajemmissa hankkeissa jopa 2–3 kuukautta.
Jos lämpökaivot porataan esimerkiksi parkkipaikalle, kaivot suojataan teräskansilla, jolloin pihalla voidaan ajaa myös kuorma-autolla. Teräskannet voidaan jättää näkyviin asfaltin pinnalle, mutta koska lämpökaivoja ei tarvitse huoltaa, kannet voidaan jättää myös asfaltin alle. Tämä on turvallisempi vaihtoehto, koska jos pihalla aurataan lunta, lumiauran terä voi tarttua teräskannen reunaan, ja kansi voi irrota. Nurmialueella lämpökaivo peitetään noin 20 cm maakerroksella, joten kaivot eivät jää nurmialueella lainkaan näkyviin, ja nurmikkoa voi ajaa samalla tavoin kuin aiemminkin. Talon sokkeliin kiinnitetään lämpökaivojen merkiksi pienet tunnistekilvet, joihin merkitään kunkin lämpökaivon sijainti. Lämpökaivot eivät vaikuta kerrostalon pihan käyttöön.
Poistoilman lämmön talteenottoa varten rakennuksen katolle asennetaan lämmöntalteenottoyksiköt. Vanhat huippuimurit puretaan, ja niiden tilalle asennetaan uudet huippuimurit, jotka on varustettu lämmön talteenotolla. Lämmönkeruuneste ohjataan lämmöntalteenottoyksikköön ja sieltä lämmönjakohuoneeseen putkia pitkin, jotka yleensä kulkevat talon ulkoseinällä. Putket näyttävät samalta kuin rakennuksen sadevesien syöksytorvet, joten ne sopivat rakennuksen julkisivuun hyvin, eivätkä muuta rakennuksen ulkonäköä. Joskus putkisto asennetaan porraskäytävään.
Kun lämmönkeruujärjestelmä on kokonaisuudessaan valmis, alkavat maalämpöjärjestelmän asennustyöt rakennuksen sisällä. Maalämpöjärjestelmä tarvitsee rakennuksen sisällä vähän enemmän tilaa kuin kaukolämmön vaihdinpaketti, mutta lähes aina lämmönjakohuoneesta ja sen ympäriltä järjestyy riittävästi tilaa maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmälle.
Kerrostalossa käyttöveden tarve on suuri, ja on tärkeää välttää pitkiä lämpimän käyttöveden katkoksia. Siksi lämpimän käyttöveden varaajat asennetaan usein ensimmäisenä, jotta lämmintä vettä voi käyttää myös asennustöiden aikana. Kylmän veden katkoksia ei tavallisesti edes tule. Varaajien asentamisen jälkeen puretaan vanha lämmitysjärjestelmä, ja asennetaan muut maalämpöjärjestelmän osat, kuten maalämpöpumppu, puskurivaraaja, kalvopaisunta-astia ja kiertovesipumput. Asennustöiden kesto lämmönjakohuoneessa vaihtelee yhdestä kuuteen viikkoon sen mukaan, kuinka laaja järjestelmä on. Tavallisessa yhden kerrostalon kiinteistössä asennustyöt kestävät noin puolitoista viikkoa.
Kerrostalon maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmä on arvokas investointi. Jotta järjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla ja sillä saavutettaisiin suurimmat säästöt, sitä kannattaa ohjata automaatiojärjestelmän avulla. Automaatiojärjestelmistä voit lukea lisää sivulta Automaatiojärjestelmät. Kun käytössä on taloautomaatio, maalämpöjärjestelmä voidaan ottaa myös etävalvontaan ja -ohjaukseen. Silloin mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua heti. Huollosta ja etävalvonnasta voit lukea lisää sivulta Huolto ja etävalvonta.
Kerrostalon maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmä on syytä huoltaa vuosittain. Kattavassa vuosihuollossa tarkastetaan ja puhdistetaan lämmönkeruun ja lämmönjaon hiukkassuodattimet sekä vaihdetaan poistoilman lämmöntalteenottoyksiköiden suodattimet. Maalämpöpumppujen kylmäainepiirien toiminta tarkastetaan. Lisäksi tarkastetaan kiertovesipumppujen toiminta ja kalvopaisunta-astioiden esipainearvot. Näin huolehditaan siitä, että järjestelmä toimii taloudellisesti ja luotettavasti.
Fossiilisten polttoaineiden hintakehitys on ollut nousujohteinen koko 2000-luvun, mikä näkyy perinteisten lämmitysmenetelmien kustannusten kasvamisena. Ympäristöystävällinen ja pitkälti omavarainen maalämpö kasvattaakin jatkuvasti suosiotaan. Kerrostalon lämmitysmuotona maalämpö on erityisen hyvä ratkaisu, koska kerrostalossa maalämpöön voidaan yhdistää poistoilman lämmön talteenotto. Maalämmön avulla voidaan tyypillisessä kerrostalossa säästää noin 60–70 % ostoenergiasta, yhdistettynä poistoilman lämmön talteenottoon vielä enemmän.
Maalämpö on kerrostalossa kaikista lämmitysmuodoista edullisin, varsinkin kun maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmön talteenotto. Lisää säästöjä tuo se, että kerrostalossa maalämpöön voidaan yhdistää energiataloudellinen lämpimän käyttöveden lämmitysjärjestelmä. Kerrostalossa lämpimän käyttöveden kulutus on suuri, joten on tärkeää lämmittää käyttövesi mahdollisimman energiatehokkaasti. Maalämpökerrostaloa voi myös viilentää kesäaikaan edullisesti ja ekologisesti, kun maalämpöjärjestelmään yhdistetään viilennys maaviileällä.
