Maalämpöpumput

Laadukas maalämpöpumppu on paras valinta

Maalämpöpumpun valinta on tärkeä osa talon maalämpöjärjestelmän suunnittelua. Laadukas, ammattitaitoisesti mitoitettu ja asennettu maalämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella, ja sen käyttöikä on pitkä. Valinnassa on tärkeää huomioida, tapahtuuko rakennuksen lämmönjako pattereilla vai lattialämmityksellä, miten suuri lämpimän käyttöveden tarve on, ja onko käyntiääneen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Käytämme maalämpöjärjestelmissämme tunnettujen valmistajien korkealaatuisia maalämpöpumppuja. Tutustu maalämpöpumppuvalikoimaamme!

Tutustu

Maalämpöpumpun mitoitus – kuinka tehokas laite tarvitaan?

Tarvittavan maalämpöpumpun teho riippuu rakennuksen lämmitystehon ja lämmitysenergian tarpeesta sekä lämmönjakotavasta. Koska maalämpöpumpulla hoidetaan myös käyttöveden lämmitys, maalämpöpumpun mitoitukseen vaikuttaa myös tarvittavan lämpimän käyttöveden määrä.

Maalämpöpumpun oikean mitoituksen lisäksi on tärkeää, että maalämpöpumpulle ja talon energiantarpeeseen mitoitetaan tarpeeksi syvät lämpökaivot. Jos lämpökaivo ei ole tarpeeksi syvä maalämpöpumpulle, lämmönkeruunesteen lämpötila on alhainen, ja maalämpöpumpun hyötysuhde kärsii. Suuremmissa kiinteistöissä kaivojen tarvetta voidaan vähentää sillä, että järjestelmä varustetaan lisäksi poistoilman lämmön talteenotolla.

Maalämpöpumpun mitoitus riippuu talon tarpeista

Maalämpöpumpun mitoitukseen vaikuttavat talon lämmitystehon ja -energian tarve, lämmönjakotapa ja lämpimän käyttöveden tarve. Myös lämpökaivo on tärkeää mitoittaa oikein.

Maalämpöopas kiinteistöille

Suuremmille kiinteistöille suunnattu maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin kulusta.

Maalämpöpumpun hyötysuhde – energiatehokkuus ratkaisee

Maalämpöpumpun hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka moninkertaisen määrän lämpöenergiaa laite tuottaa verrattuna sen kuluttamaan sähköön. Jos maalämpöpumppu esimerkiksi kuluttaa vuodessa 5 000 kWh sähköenergiaa ja tuottaa 20 000 kWh lämpöenergiaa, sen vuosihyötysuhde on 4. Maalämpöpumppujen hyötysuhteissa on eroja. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, koska hyötysuhde ratkaisee, kuinka paljon maalämpöjärjestelmällä voi säästää lämmityskustannuksissa. Tutustu tarkemmin säästöihin Maalämmön hinta ja kustannukset -sivullamme.

Maalämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde ja vuosihyötysuhde

Maalämpöpumppujen esitteissä ilmoitetaan usein maalämpöpumpun hetkellinen hyötysuhde, josta käytetään kirjainlyhennettä COP (Coefficient of Performance). Hetkellinen hyötysuhde tarkoittaa parasta hyötysuhdetta, jonka maalämpöpumppu saavuttaa laboratoriomittauksissa. Näin korkea hyötysuhde toteutuu todellisessa käytössä ainoastaan silloin, kun lämpimän käyttöveden tarve on hyvin pieni, ja valtaosa lämmöstä ajetaan matalalämpöiseen lattialämmitykseen.

Hetkellisen hyötysuhteen (COP) sijaan kannattaakin tarkkailla sitä, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa ja kuluttaa sähköenergiaa vuoden aikana. Tätä sanotaan maalämpöpumpun vuosihyötysuhteeksi (SCOP eli Seasonal Coefficient of Performance).

Maalämpöpumpun valinnassa hyötysuhde on tärkeä.

Lämmönjakotavan vaikutus maalämpöpumpun hyötysuhteeseen

Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde on lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden tuottamisen hyötysuhteiden painotettu keskiarvo. Lattialämmitystalossa lämmitysveden tuottaminen on jonkin verran energiatehokkaampaa kuin patteriverkostotalossa, mutta kummassakin käyttövesi on lämmitettävä korkeaan lämpötilaan. Tämän takia maalämpöpumpun hyötysuhteen ero lattialämmitys- ja patteriverkostotalojen välillä ei ole kovin suuri.

Patteriverkostoa käytettäessä tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu.

Talon lämmönjakoverkosto vaikuttaa maalämpöpumpun valintaan. Patteriverkostotaloon tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu.

Patteriverkostoon on ajettava kuumempaa vettä kuin lattialämmitykseen, koska lämmityspatterien pinta-ala on pienempi kuin lattialämmityksen. Patteriverkostoon ajettavan veden lämpötila on keskimäärin vähän yli +40 astetta, kun taas lattialämmitykseen ajetaan vettä keskimäärin noin +30 asteen lämpötilassa. Kovimmilla pakkasilla patteriverkosto vaatii jopa +60 asteen lämpöistä vettä, kun taas lattialämmitykseen ajetaan korkeintaan noin +40-asteista lämmitysvettä. Käyttövesi on puolestaan säädösten mukaan lämmitettävä vähintään +50-asteiseksi.

Patteriverkostotaloon paras maalämpöpumppu on korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu, joka suoriutuu hyvällä hyötysuhteella veden lämmittämisestä +60 asteeseen ja ylikin. Oikeanlaisen maalämpöpumpun avulla niin lattialämmitys- kuin patteriverkostotalossakin on mahdollista saavuttaa varsin hyvä vuosihyötysuhde.

Maalämpöpumpun hyötysuhde käyttöveden lämmityksessä

Erityisesti suuremman rakennuksen maalämpöpumpun hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa huomattavasti suunnittelemalla ja toteuttamalla käyttöveden lämmitys mahdollisimman energiatehokkaaksi. Jos käyttöveden kulutus on suuri, ja lisäksi käyttöveden kierrossa tapahtuu lämmönhukkaa esimerkiksi putkistojen ja käyttöveden kierrossa olevien pyyhekuivaimien kautta, käyttöveden lämmitystapaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kun lämpimän käyttöveden tarve on suuri, paras maalämpöpumppu on laite, jossa on tulistin. Kun vesi palaa lämpimän käyttöveden kierrosta jäähtyneenä, se voidaan lämmittää tulistimella taloudellisesti samaan aikaan, kun lämmitetään talon lämmitysvettä. Vaihtuvalauhdutteinen maalämpöpumppu ei ole yhtä energiatehokas käyttöveden lämmityksessä kuin tulistimella varustettu.

Miten tulistin toimii?

Maalämpöpumppu, jossa ei ole tulistinta, on vaihtuvalauhdutteinen. Tällainen lämpöpumppu ohjaa koko tehonsa ajoittain käyttöveden lämmittämiseen. Kun käyttöveden lämpötila on tarpeeksi korkea, vaihtoventtiili kääntää veden virtauksen talon lämmönjakoverkostoon.

Tulistimella varustetussa maalämpöpumpussa puolestaan on kompressorin jälkeen erillinen lämmönvaihdin. Tämä kuumakaasulämmönvaihdin eli tulistin kerää talteen kuumimmat kompressorin tuottamat kaasut, ja käyttää niitä erillisen käyttövesiosion lämmittämiseen maalämpöpumpun vesivaraajassa. Käyttöveden lämmitys erikseen tulistimen avulla vähentää maalämpöpumpun sähkönkulutusta.

Maalämpöopas lämmityksen vaihtajalle

Omakotitalon lämmityksen vaihtajan maalämpöopas antaa hyödyllistä tietoa maalämmöstä ja maalämpöprojektin vaiheista.

Maalämpöpumpun käyntiääni

Maalämpöpumpun valinnassa on syytä kiinnittää huomiota laitteen käyntiääneen, jos teknisen tilan ja asuintilojen välissä ei ole paksuja ääntä eristäviä rakenteita. Käyntiääneltään hiljaisimpien maalämpöpumppujen kompressori on erotettu aluslevystä kumivaimentimilla, ja aluslevy on kiinnitetty runkoon tärinänvaimennuskumeilla. Lisäksi maalämpöpumpun seinämät on vuorattu paksulla ääntä vaimentavalla materiaalilla. Aiemmin maalämpöpumpuissa käytettiin äänekkäämpiä mäntäkompressoreja, mutta nykyisin käytetään lähes pelkästään huomattavasti hiljaisempia scroll- eli kierukkakompressoreja. Eri maalämpöpumppujen kierukkakompressoreissakin on kuitenkin eroja käyntiäänen voimakkuudessa.

Taloyhtiöiden, erityisesti kerrostalojen, lämmönjakohuone rajoittuu lähes aina asuintiloihin. Maalämpöpumpulta vaaditaan paljon lämmitystehoa, mutta samalla sen tulisi olla käyntiääneltään erittäin hiljainen, jotta ääni ei häiritse lämmönjakohuoneen yläpuolella asuvaa.

Meillä on pitkä kokemus suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmien toteuttamisesta, ja huolellinen akustinen suunnittelu on meille itsestäänselvyys. Toteuttamissamme kerrostalojen maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmissä ilmaäänien ja runkoäänien tehokas vaimentaminen suunnitellaan erikseen.

Maalämpöpumpun käyntiääni on tärkeä ominaisuus erityisesti kerrostaloissa, joissa tehokas laitteisto on lähellä asuintiloja. Parhaaseen äänenvaimennukseen vaaditaan pitkää kokemusta taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmien toteuttamisesta.

Riittääkö maalämpöpumpun varaaja?

Omakotitalossa lämpimän käyttöveden tarve riippuu asukkaiden määrästä, suihkujen lukumäärästä ja siitä, onko talossa kylpy- tai poreamme. Maalämpöpumpun sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja riittää yleensä, jos talossa on vain suihkuja. Varaajan tilavuus riittää noin neljälle tai viidelle peräkkäiselle suihkussa kävijälle. Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, maalämpöpumpun oma lämminvesivaraaja ei riitä, vaan tarvitaan erillinen, suurempi varaaja, joka sijoitetaan maalämpöpumpun viereen.

Koska taloyhtiöissä on hyvin vaihteleva määrä asuntoja, käyttöveden kulutusmäärissä on taloyhtiöiden välillä suuria eroja. Muutaman asunnon taloyhtiöissä voi käyttövesivaraajan tilavuudeksi riittää noin 500 litraa, kun taas useamman kymmenen asunnon taloyhtiöissä varaajatilavuus voi olla 1000–1500 litraa. Mitoitus perustuu asuntojen ja asukkaiden lukumäärään ja toteutuneeseen käyttöveden kulutukseen.

Lämmintä käyttövettä riittää, kun varaajien tarve on mitoitettu oikein.

Lämminvesivaraajien tilavuus maalämpötaloissa

Maalämpöopas uuteen kotiin

Maalämpö on uusien talojen suosituin lämmitysmuoto. Lue oppaastamme, miten asennetaan maalämpö uuteen kotiin.

Maalämpöpumpun kytkentä

Sopivimman ja parhaan maalämpöpumpun valinnan lisäksi on tärkeää kytkeä maalämpöpumppu oikealla tavalla. Maalämpöpumpun on päästävä luovuttamaan tuottamansa lämpö veteen, joten on varmistettava, että maalämpöpumpun läpi virtaa aina tietty määrä vettä.

Halvin vaihtoehto kytkeä maalämpöpumppu on suora kytkentätapa, mutta sen vaarana on, että veden virtaus vähenee liikaa, kun huoneilma on lämmennyt tarpeeksi ja lämmönjakoverkoston termostaatit sulkeutuvat. Suoran kytkennän sijaan onkin käytettävä joko ohivirtauskytkentää tai erillistä puskurivaraajaa. Näin varmistetaan, että maalämpöpumpun läpi kulkeutuu aina riittävästi vettä.

Video: Maalämpö ja maaviileä

Maalämpö on taloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto. Katso animaatio maalämmön ja maaviileän toiminnasta!