Maalampopumput-banner.png

Maalämpöpumput

Pyydä tarjous
pencil-icon.png

Maalämpöpumpun mitoitus

Maalämpöpumppujen mitoitus
Maalämpöpumpun mitoitus ja valinta on tärkeä osa talon maalämpöjärjestelmän suunnittelua. Valinta riippuu kunkin talon tai taloyhtiön tarpeista, käyttöolosuhteista ja maalämpöpumpun sijoituspaikasta. Sopivan maalämpöpumpun valinnassa on otettava huomioon muun muassa talon lämmitystehon ja lämmitysenergian tarve sekä talon lämmönjakojärjestelmä.

Koska maalämpöpumpulla hoidetaan myös lämpimän käyttöveden lämmitys, maalämpöpumpun mitoitukseen vaikuttaa myös tarvittavan lämpimän käyttöveden määrä.
 
Maalämpöpumppujen välillä on eroja saavutettavassa hyötysuhteessa. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, koska hyötysuhde ratkaisee talon lämmityskustannuksissa saavutettavat säästöt. Myös maalämpöpumpun käyntiäänellä voi olla suuri merkitys.
calculater-icon.png

Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde

Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde vaikuttaa säästöihin
Maalämpöpumpun vuosihyötysuhde lasketaan niin, että lämpöpumpun vuodessa tuottama lämpöenergia jaetaan sen kuluttamalla sähköenergialla. Jos maalämpöpumppu tuottaa vuodessa 20 000 kWh lämpöenergiaa ja kuluttaa 5000 kWh sähköenergiaa, vuosihyötysuhde on 4.

Vuosihyötysuhteesta käytetään kirjainlyhennettä SCOP (Seasonal Coefficient of Performance). Vuosihyötysuhteeseen kannattaa kiinnittää huomiota maalämpöpumpun valinnassa, koska se ratkaisee, kuinka paljon maalämpöjärjestelmällä voi säästää lämmityskustannuksissa.

Maalämpöpumppujen esitteissä ilmoitetaan usein vain maalämpöpumppujen hetkelliset hyötysuhteet. Hetkellinen hyötysuhde tarkoittaa parasta hyötysuhdetta, jonka maalämpöpumppu saavuttaa laboratoriomittauksissa. Hetkellisestä hyötysuhteesta käytetään kirjainlyhennettä COP (Coefficient of Performance).

Maalämpöpumpun hetkellinen ilmoitettu hyötysuhde (COP) ei käytännössä vastaa maalämpöpumpun vuosihyötysuhdetta (SCOP). Maalämpöpumpun hetkelliseksi hyötysuhteeksi ilmoitetaan usein jopa 5,5, mutta tämä voidaan saavuttaa vuosihyötysuhteessa ainoastaan silloin, kun valitaan hyötysuhteeltaan paras maalämpöpumppu, käyttöveden tarve on hyvin pieni, ja valtaosa lämmöstä ajetaan matalalämpöiseen lattialämmitykseen.
wave-icon.png

Maalämpöpumpun hyötysuhde
lattialämmityksessä ja patteriverkostossa

Maalämpöpumpun hyötysuhde lattialämmityksellä
Lattialämmitystaloissa saavutetaan tavallisesti yli 4:n vuosihyötysuhde, koska lattialämmitykseen ajettavan veden lämpötila on varsin matala, maksimissaan noin +35–40 astetta. Keskimäärin lattiaan ajetaan vettä noin +30 asteen lämpötilassa, mikä parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta huomattavasti.

Hyötysuhde ei ole yleensä merkittävästi yli 4:n siksi, että lattialämmitystaloissakin lämmitetään käyttövettä maalämpöpumpulla korkeisiin lämpötiloihin, mikä vastaavasti heikentää maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Maalämpöpumpun hyötysuhde on lattialämmityksen hyötysuhteen ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteen keskiarvo.

Patteriverkostotaloissa saavutetaan yleensä yli 3:n vuosihyötysuhde. Patteriverkosto toimii lattialämmitystä korkeammalla lämpötila-alueella, tavallisesti +20–+65 astetta.
 
Patteriverkostoon ajettavan veden lämpötila on keskimäärin vähän yli +40 astetta, mikä on maalämpöpumpulle varsin sopiva ja hyötysuhteeltaan hyvä lämpötila-alue, eikä poikkea kovin paljon keskimääräisen lattialämmityksen lämpötilasta. Myös patteriverkostotaloissa on siis mahdollista saavuttaa varsin hyvä vuosihyötysuhde ja huomattavat säästöt.
seo-icon.png

Maalämpöpumpun hyötysuhteeseen
vaikuttavia asioita

Maalämpöpumppu toimii tehokkaimmin yhdistettynä tarpeeksi syväään lämpökaivoon
Maalämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa huomattavasti lämmönkeruunesteen lämpötila. Jos lämpökaivo ei ole tarpeeksi syvä maalämpöpumpulle, lämmönkeruunesteen lämpötila on alhainen, ja maalämpöpumpun hyötysuhde kärsii. Tästä syystä on tärkeää mitoittaa maalämpöpumpulle ja talon energiantarpeeseen tarpeeksi syvät lämpökaivot.

Kerrostalokiinteistöissä maalämpöpumpun hyötysuhdetta voidaan parantaa huomattavasti sillä, että järjestelmä varustetaan lisäksi poistoilman lämmön talteenotolla. Poistoilman lämmön talteenotto nostaa lämmönkeruunesteen lämpötilaa ja parantaa näin maalämpöpumpun hyötysuhdetta.
 
Taloyhtiöissä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa myös suunnittelemalla ja toteuttamalla käyttöveden lämmitysjärjestelmä ammattitaitoisesti.
kapio-bg.png
Alueesi maalämpöpotentiaali

Alueesi maalämpöpotentiaali

 

Maalämpö toimii Suomessa erinomaisesti, mutta eri alueiden välillä on kuitenkin pieniä eroja. Tarkista kuinka hyvin maalämpö soveltuu alueellesi!

 

Katso oman alueesi sopivuus maalämpöön

 

measure-icon.png

Maalämpöpumpun lämpötila-alue

Patteriverkostoa käyetttäessä tarvitaan korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu.
Kun talon lämmönjako tapahtuu vesikiertoisilla pattereilla, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka korkeita lämpötiloja maalämpöpumpulla voidaan tuottaa. Patteriverkosto vaatii kovimmilla pakkasilla jopa +60 asteen lämpötilan. Paras maalämpöpumppu patteriverkostotaloon onkin korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu, joka suoriutuu myös +60 asteen lämpötiloista.

Lattialämmitykseen tarvitaan korkeintaan noin +40 asteen lämpötila. Tähän riittävät kaikkien maalämpöpumppujen lämpötila-alueet varsin hyvin.

Käyttöveden lämmitys vaatii kuitenkin korkeampia lämpötiloja. Paras maalämpöpumppu lattialämmitystaloon onkin laite, joka pystyy tuottamaan myös käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämpötilan ilman sähkövastusten käyttöä. Jotta käyttöveden lämmitys tapahtuu ilman lisäsähköä, myös varaajan rakenne ja toimintatapa on suunniteltava huolellisesti.
tarve-icon.png

Lämpimän käyttöveden tarve

Lämminvesivaraajien tilavuus maalämpötaloissa
Omakotitalossa lämpimän käyttöveden tarve riippuu asukkaiden määrästä, suihkujen lukumäärästä ja siitä, onko talossa kylpy- tai poreamme. Maalämpöpumpun sisäänrakennettu lämpimän käyttöveden varaaja riittää yleensä, jos talossa on vain suihkuja. Varaajan tilavuus riittää noin neljälle tai viidelle peräkkäiselle suihkussa kävijälle.

Jos talossa on kylpyamme tai poreallas, maalämpöpumpun oma lämminvesivaraaja ei riitä, vaan tarvitaan erillinen, suurempi varaaja, joka sijoitetaan maalämpöpumpun viereen.
 
Koska taloyhtiöissä on hyvin vaihteleva määrä asuntoja, käyttöveden kulutusmäärissä on taloyhtiöiden välillä suuria eroja. Muutaman asunnon taloyhtiöissä voi käyttövesivaraajan tilavuudeksi riittää noin 500 litraa, kun taas useamman kymmenen asunnon taloyhtiöissä varaajatilavuus voi olla 1000–1500 litraa.

Taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmissä käyttövesivaraajat, niiden tilavuudet ja lämmönsiirtimet on suunniteltava huolellisesti. Mitoitus perustuu asuntojen ja asukkaiden lukumäärään ja toteutuneeseen käyttöveden kulutukseen. Taloyhtiöiden lämpimän käyttöveden kierrossa on usein lämpöhäviöitä. Lämmönhukkaa tapahtuu putkistoista ja erityisesti käyttövesikierrossa olevista pattereista tai pyyhekuivaimista.

Jos taloyhtiön käyttöveden kulutus on suuri, ja lisäksi lämpimän käyttöveden kierrossa on lämmönhukkaa, käyttövesijärjestelmä ja sitä lämmittävä maalämpöpumppu on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Muuten seurauksena voi olla maalämpöpumpun kompressorin ylikuormittuminen, mikä aiheuttaa myöhemmin kalliita korjauskustannuksia.

Taloyhtiön lämpimän käyttöveden lämmitystä ajatellen paras maalämpöpumppu on laite, jossa on sisäänrakennettu kuumakaasulämmönvaihdin eli tulistin. Kun vesi palaa lämpimän käyttöveden kierrosta jäähtyneenä, se voidaan lämmittää tulistimella taloudellisesti samalla kun lämmitetään talon patteriverkostoa.
volume-icon.png

Maalämpöpumpun käyntiääni

Maalämpöpumpun käyntiääni
Maalämpöpumpun valinnassa on syytä kiinnittää huomiota laitteen käyntiääneen, jos teknisen tilan ja asuintilojen välissä ei ole paksuja ääntä eristäviä rakenteita. Käyntiääneltään hiljaisimpien maalämpöpumppujen kompressori on erotettu aluslevystä kumivaimentimilla, ja aluslevy on kiinnitetty runkoon tärinänvaimennuskumeilla. Lisäksi maalämpöpumpun seinämät on vuorattu paksulla ääntä vaimentavalla materiaalilla.

Aiemmin maalämpöpumpuissa käytettiin äänekkäämpiä mäntäkompressoreja, mutta nykyisin käytetään lähes pelkästään huomattavasti hiljaisempia scroll- eli kierukkakompressoreja. Eri maalämpöpumppujen kierukkakompressoreissakin on kuitenkin eroja käyntiäänen voimakkuudessa.

Taloyhtiöiden, erityisesti kerrostalojen, lämmönjakohuone rajoittuu lähes aina asuintiloihin. Maalämpöpumpulta vaaditaan paljon lämmitystehoa, mutta samalla sen tulisi olla käyntiääneltään erittäin hiljainen, jotta ääni ei häiritse lämmönjakohuoneen yläpuolella asuvaa.

Toteuttamissamme kerrostalojen maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmissä ilmaäänien ja runkoäänien vaimentaminen suunnitellaan erikseen. Tehokas äänen vaimentaminen vaatii ammattitaitoa ja pitkää kokemusta akustisesta suunnittelusta. Tästä syystä taloyhtiön kannattaa valita toimija, jolla on paljon kokemusta myös suurten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmien toteuttamisesta.
kytkentä

Maalämpöpumpun kytkentä

Maalämpöpumppu tulee kytkeä ohivirtauskytkennällä tai käyttämällä puskurivaraajaa
Sopivimman ja parhaan maalämpöpumpun valinnan lisäksi on tärkeää kytkeä maalämpöpumppu oikealla tavalla. Maalämpöpumpun on päästävä luovuttamaan tuottamansa lämpö veteen, joten on varmistettava, että maalämpöpumpun läpi virtaa aina tietty määrä vettä.

Halvin vaihtoehto kytkeä maalämpöpumppu on suora kytkentätapa, mutta sen vaarana on, että veden virtaus vähenee liikaa, kun huoneilma on lämmennyt tarpeeksi ja lämmönjakoverkoston termostaatit sulkeutuvat.
 
Suoran kytkennän sijaan onkin käytettävä joko ohivirtauskytkentää tai erillistä puskurivaraajaa. Näin varmistetaan, että maalämpöpumpun läpi kulkeutuu aina riittävästi vettä.