Liikekiinteistössä tarvitaan tavallisesti paljon lämmitysenergiaa ja lämmitystehoa. Kun suuren kiinteistön lämmitysratkaisu valitaan oikein ja suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, lämmityskustannuksissa voidaan säästää huomattavasti.
Maalämpö on kaukonäköinen lämmitysratkaisu suureen kiinteistöön. Fossiilisten polttoaineiden hintakehitys on ollut jo vuosikymmenten ajan nousujohteinen. Kun esimerkiksi öljylämmitys, maakaasu tai kaukolämpö vaihdetaan maalämpöön, liikekiinteistön lämmityskustannuksissa saavutetaan tavallisesti 60–70 % säästöt. Välittömien säästöjen lisäksi investointi maalämpöön parantaa liikekiinteistöön sijoitetun pääoman tuottoa ja nostaa liikekiinteistön arvoa.
Seuraavien linkkien takaa löydät tietoa maalämmöstä uuden omakotitalon lämmityksessä, maalämpöön vaihtamisesta omakotitalossa, maalämmöstä rivitalossa ja kerrostalossa.
Maalämmöllä saavutetaan liikekiinteistössä suuret säästöt. Erityisesti maalämmön ja poistoilman lämmön talteenoton yhdistelmä on erittäin energiataloudellinen ratkaisu. Järjestelmään voidaan yhdistää myös jäähdytys maaviileällä.
Jos maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmön talteenotto, saavutetaan paras mahdollinen energiatalous, ja säästöt ovat vielä suuremmat. Liikekiinteistöissä on usein käytössä ilmanvaihtokoneet, jotka eivät toimi parhaalla mahdollisella lämmön talteenoton hyötysuhteella. Kun poistoilman lämmön talteenotto yhdistetään maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiiriin, liikekiinteistön energiataloutta voidaan parantaa tuntuvasti, eikä ilmanvaihtojärjestelmää tarvitse uudistaa kokonaan.
Lämmityksen lisäksi liikekiinteistöissä tarvitaan yleensä tehokasta jäähdytystä. Maalämpöön voidaan yhdistää kustannustehokas jäähdytys maaviileällä. Mahdollisuus yhdistää lämmitys ja jäähdytys tekee maalämpöjärjestelmästä liikekiinteistölle ylivoimaisen energiaratkaisun.
Tom Allen Senera asensi ABB:n asennustuotteita valmistavaan tehtaaseen hybridijärjestelmän, jossa yhdistyvät maalämpö, aurinkovoima, lämmön talteenotto sekä energiankierrätys. Tehtaassa hyödynnetään myös jäähdytystä maaviileän avulla. Tutustu hybridijärjestelmän toimintaan videolta!
Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän mitoituksessa on huomioitava lämmitysenergian tarpeen lisäksi erityisesti lämmitystehon tarve, joka voi vaihdella muutamista kymmenistä useisiin satoihin tai jopa tuhansiin kilowatteihin. Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän mitoittajilta ja suunnittelijoilta vaaditaankin erityisen korkeaa ammattitaitoa ja osaamista sekä hyvää perehtymistä kiinteistön muuhun talotekniikkaan.
Liikekiinteistön lämmitystehon tarve ei ole vakio, vaan riippuu myös ilmanvaihdon määrästä. Lämmitystehon tarve on tavallisesti suurin päiväsaikaan, jolloin kiinteistössä oleskellaan. Öisin ja viikonloppuisin ilmanvaihtoa vähennetään, jolloin lämmitystehon tarve pienenee. Maalämpöjärjestelmää ei liikekiinteistössä siis voida mitoittaa keskimääräisen lämmitystehon tarpeen mukaan.
Liikekiinteistön maalämpöjärjestelmän ja erityisesti lämpökaivojen mitoitus voi perustua myös jäähdytystehon tarpeeseen. Jäähdytystehoa voidaan tarvita niin paljon, että lämpökaivojen kokonaissyvyys määräytyy sen perusteella.
Mitoituksessa on huomioitava myös se, että poistoilman lämmön talteenoton yhdistäminen maalämpöjärjestelmään voi vähentää tarvittavien lämpökaivojen lukumäärää ja kokonaissyvyyttä.
Maalämmön ja lämmön talteenoton avulla suuren kiinteistön lämmityskustannukset putoavat murto-osaan. Lämmön talteenotto mahdollistaa myös energiakaivojen latauksen. Katso animaatiosta, miten maalämmön ja LTO:n yhdistelmä toimii!
Kesällä liikekiinteistöjä jäähdytetään usein runsaasti, koska esimerkiksi liike- ja toimistotilat halutaan pitää viileinä. Liikekiinteistöjen jäähdytysenergian ja jäähdytystehon tarve voi olla lähes yhtä suuri kuin lämmitysenergian ja -tehon tarve.
Maalämmön etuna liikekiinteistössä on, että maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää jäähdytys maaviileällä eli vapaajäähdytys. Koska peruskallion lämpötila on Etelä-Suomessa noin +8 astetta, liikekiinteistön maalämpökaivot soveltuvat talvella lämpöenergian keräämiseen ja kesällä maaviileän lähteeksi eli vapaajäähdytykseen.
Vapaajäähdytyksessä ei tarvita maalämpöpumpun kompressoria, vaan ainoastaan kiertovesipumppuja, jotka kierrättävät lämmönkeruunestettä maalämpökaivojen ja puhallinkonvektorien tai ilmanvaihtokoneen välillä. Viileä lämmönkeruuneste kulkee puhallinkonvektorin tai ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin läpi, jäähdyttää sisäilmaa ja palaa takaisin maalämpökaivojen lämmönkeruuputkistoon.
Liikekiinteistöjen sisäilman jäähdytyksessä voidaan hyödyntää maaviileän käyttöä. Katso animaatio maaviileän toiminnasta.
Kesäaikainen jäähdytys lataa lämpöenergiaa takaisin maalämpökaivoihin. Lämpökaivoihin kesällä ladattu lämpöenergia voidaan käyttää seuraavan lämmityskauden alussa lämmitykseen. Kun energiakaivojen lämpötila on korkeampi kesän jälkeen, lämmitys tapahtuu korkeammalla hyötysuhteella.
Vapaajäähdytys on erittäin energiataloudellista. Noin 200 watin pumpputeholla voidaan saavuttaa jopa kymmenen kilowatin jäähdytysteho. Jäähdytystehoa saadaan siis jopa 50 kertaa enemmän kuin kiertovesipumppujen käyttämiseen tarvitaan sähkötehoa.
Maalämpökaivo soveltuu kesällä edulliseen ja ekologiseen kiinteistön jäähdytykseen maaviileän avulla eli vapaajäähdytykseen. Maaviileäjäähdytys lataa kesällä lämpöenergiaa energiakaivoihin. Tämän ansiosta lämmitys on entistäkin energiatehokkaampaa talvella.
Hallin lämmitys vaatii yleensä paljon lämmitysenergiaa ja lämmitystehoa. Sen lisäksi, että lämmitettäviä kuutiometrejä on korkeassa tilassa paljon, hallissa on usein korkeat liukuovet, joiden toistuva avaaminen lisää lämmitystehon tarvetta.
Jotta ilma hallin sisällä ei vaihdu, kun ovi aukaistaan, ovet varustetaan usein oviverhopuhaltimella. Oviverhopuhallin vaatii hetkellisesti erittäin korkean lämpötehon. Hallin lämmitysratkaisun onkin oltava sellainen, että sekä peruslämmitystarve että hetkellinen korkea lämmitystehon tarve voidaan hoitaa ilman suuria kustannuksia.
Edullinen hallin lämmitys on mahdollista maalämmön avulla. Vaihtamalla maalämpö hallin tai konehallin lämmitysmuodoksi voidaan saavuttaa noin 60–70 % säästöt lämmityskustannuksissa verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen, maakaasuun tai kaukolämpöön. Kun maalämpöjärjestelmään asennetaan tarpeeksi tilavat puskurivaraajat, lämmitysteho riittää hyvin myös oviverhopuhaltimien käyttämiseen.
Talvella maalämpöjärjestelmän lisähyötynä on, että sen avulla voidaan pitää hallin lastauslaiturit ja niiden edusta sulana. Näin vältetään lumen ja jään aiheuttamat häiriöt tavaralogistiikassa.
Maalämpö sopii hyvin hallin lämmitysmuodoksi, koska sillä voidaan tuottaa energiatehokkaasti sekä peruslämmitys että lyhytaikainen korkeatehoinen lämmitys. Lämmityksen energiatehokkuus paranee entisestään, jos maalämpöön yhdistetään poistoilman lämmöntalteenotto. Jäähdytys maaviileällä on tärkeä lisämahdollisuus.
Hallin energiataloutta voidaan parantaa entisestään kytkemällä huippuimurit poistoilman lämmön talteenottoon. Kun maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuneste lämpenee kiertäessään lämmöntalteenottoyksikköjen kautta, maalämpöpumppu toimii entistä paremmalla hyötysuhteella.
Kesäisin erityisesti konehallien sisälämpötila voi nousta hyvinkin korkeaksi. Maalämpö on konehalliin ja muihin halleihin erityisen hyvä ratkaisu myös siksi, että maalämpöjärjestelmään voidaan yhdistää edullinen jäähdytys maaviileällä. Hallin maalämpöjärjestelmä kannattaakin aina suunnitella niin, että lämmönjakojärjestelmää voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Sekä lämmitykseen että jäähdytykseen sopivia lämmönjakotapoja ovat lattialämmitys, lämmityspalkit ja puhallinkonvektorilämmitys.
Jäähdytys maaviileällä kesäaikaan tuo maalämpökaivoihin lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää lämmitykseen seuraavalla lämmityskaudella. Lämmityksen hyötysuhde on sitä parempi, mitä korkeampi energiakaivojen lämpötila on. Jäähdytyksen lisäksi poistoilman lämmön talteenotto lataa kesällä lämpöä energiakaivoihin.
Maatiloja lämmitetään usein puupohjaisilla polttoaineilla. Puuta on maatilalla usein saatavana riittävästi omasta metsästä, eivätkä monet laske hintaa omilta mailta hakatulle puulle tai omalle työlleen. Kiinnostus maalämpöä kohtaan on kuitenkin kasvanut maatiloillakin. Maalämpöön siirtyminen vapauttaa muuhun hyötykäyttöön ajan, joka ennen meni lämmityksestä huolehtimiseen.
Monet arvostavat myös vapaa-aikaa ja lämmityksen vaivattomuutta. Maalämpöjärjestelmää ei tarvitse valvoa ja huoltaa samalla tavalla kuin vaikkapa pellettilämmitystä tai hake- ja puukattiloita. On hyvä ratkaisu myös myydä oman metsän puuta lämmitykseen käyttämisen sijasta.
Maatilojen lämmitykseen käytetään usein puupohjaisia polttoaineita. Omalta maalta hakattuna puu on edullista, mutta maalämpö on vaivattomampi ja aikaa säästävä ratkaisu. Maatilalla voi olla myös mahdollisuus hyödyntää lämmön talteenottoa.
Puupohjaisten polttoaineiden lisäksi sähkö ja öljy ovat maatiloilla yleisiä lämmönlähteitä. Sähkön hinta, samoin kuin öljyn, on noussut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaihtamalla sähkö- tai öljylämmityksestä maalämpöön maatilalla voidaan säästää lämmityskustannuksissa noin 60–70 %.
Lisää säästöjä syntyy, kun maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmön talteenotto. Karjatilalla voi olla mahdollista ottaa talteen myös maidon jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö, ja hyödyntää se maalämpöpumpun avulla maatilan lämmönjaossa sekä käyttöveden ja eläinten juomaveden lämmityksessä.
Maalämpö on hyvä sijoitus maatilan tuottavuuteen. Lämmitysjärjestelmän vaihtoon voi saada ELY-keskukselta tukea jopa 25 %.
Tutustu asiakkaidemme kokemuksiin maalämmöstä ja lämmön talteenotosta liikekiinteistössä! Edullisen lämmityksen ja maaviileäjäähdytyksen lisäksi asiakkaamme ovat kokeneet tärkeiksi eduiksi tasaisemman lämmön sekä parantuneen sisäilman ja paloturvallisuuden.
Lue lisää