Kerrostalo Töölössä siirtyi maalämpöön ensimmäisenä asuinkerrostalona Helsingin kantakaupungissa

Maalämpöön päädyttiin tarkkojen laskelmien jälkeen

Kerrostalon kaukolämpökeskuksella oli ikää jo yli 20 vuotta ja se olisi pitänyt uusia joka tapauksessa. Jari Kajas oli hankkinut tietoa Tukholmassa toteutetuista asuinkiinteistöjen maalämpöprojekteista ja esitteli niitä taloyhtiön osakkaille. Taloyhtiö piti saatujen tietojen perusteella maalämpöön siirtymistä hyvänä ideana.

”Taloyhtiön hallitus päätyi kannattamaan maalämpöön siirtymistä, kun saatiin vielä tarkempia laskelmia, jotka osoittivat maalämpöön siirtymisen kaukolämpöä edullisemmaksi vaihtoehdoksi”, kertoo Kajas.

Yhtiökokous pyysi tarjouksia maalämpöurakasta neljältä yritykseltä. ”Seneran (nykyinen Tom Allen Senera Oy) tarjous oli niistä edullisin, tarkin ja sisälsi kokonaisvaltaisimman suunnitelman maalämmön toteutuksesta”, taloyhtiön edustaja toteaa.

Suunnitelmat maanalaisesta asemasta eivät estäneet lämpökaivojen porauksia

Lämpökaivojen porauksille edellytettävän toimenpideluvan saamista hidasti aluksi se, ettei Pisararadan Töölön aseman sijainti ollut vielä tarkasti selvillä. Myöhemmin aseman suunnittelijalta saatiin lausunto, jonka mukaan lämpökaivot eivät tule estämään maanalaisen rautatieaseman rakentamista.

Taloyhtiön tontille porattiin neljä 220 metriä syvää lämpökaivoa. ”Lämpökaivojen poraukset sujuivat reippaasti. Kaikki kaivot saatiin porattua kolmen päivän aikana”, kertoo Jari Kajas. Lämpökaivojen poraustöitä edisti se, että peruskallio on tontilla vain kolmen–neljän metrin syvyydessä.

Lämpökaivojen porausten jälkeen Senera suoritti muut maalämpöjärjestelmän asennustyöt, jotka sujuivat taloyhtiön edustajan mukaan suunnitellusti. Seuraavana kesänä tehtiin pihatyöt, joihin sisältyi mullan levitys sekä asfalttipätkän lisääminen tarvittaviin kohtiin. ”Senera hoiti projektin kokonaisuutena kiitettävästi”, Kajas sanoo.

Lämmityskulut ovat pudonneet yli 40 %

Maalämpöpumppu käynnistettiin huhtikuun 2012 alussa. Haastatteluhetkellä järjestelmä on ollut käytössä vuoden. ”Ensimmäisen vuoden säästöt lämmityskustannuksissa ovat olleet 43 % kaukolämpöön verrattuna”, Jari Kajas selvittää. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana maalämpöinvestointi ja lämmitys pystytään kattamaan kuluilla, jotka menivät ennen pelkkään lämmitykseen.”

Ensimmäisen vuoden aikana lämmityskuluissa tuli säästöä 5 600 euroa eli 0,55 e neliömetriä kohden kuukaudessa. ”Niinpä yhtiökokous päätti laskea vuoden 2013 yhtiövastiketta”, Kajas kertoo.

Jäähdytys maaviileällä tehostaa maalämpöjärjestelmän toimintaa

Kerrostaloon asennettiin myöhemmin myös jäähdytys maaviileällä. Jäähdytys ei ole vielä ennättänyt olla toiminnassa kesäaikana.

”Järjestelmä tuntuu silti pelaavan. Jotkut asukkaista ovat käyttäneet sitä talvellakin”, kertoo taloyhtiön edustaja.

Jäähdytys on toteutettu jokaisen asunnon eteisen kattoon asennetulla puhallinkonvektorilla. Lähes äänettömästi toimivaa puhallinta käytetään kaukosäätimellä. Huoneisto voidaan puhaltimen avulla viilentää haluttuun lämpötilaan.

Asuntojen jäähdytys maaviileällä parantaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta talvella, sillä asuntojen lämpöä siirtyy ja varastoituu kesällä kallioperään.