Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Uutta arvonlisäverokantaa tullaan soveltamaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joiden verokanta on nyt 24 prosenttia.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Uutta arvonlisäverokantaa tullaan soveltamaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joiden verokanta on nyt 24 prosenttia.
Euroopan investointirahasto EIR on tehnyt kahdeksan suomalaisen pankin ja rahoituslaitoksen kanssa sopimukset, joiden tavoitteena on tukea taloyhtiöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tehdä toimia, jotka edistävät Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen tällaisille hankkeille.
Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi EPBD (EU 2024/1275) astui voimaan 29.5.2024. Direktiivin tehtävänä on luoda raamit energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelylle EU-jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvaa kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian (2020–2050) ja koskee sekä julkisia että yksityisiä kiinteistöjä ja rakennuksia Suomessa ja koko Euroopan alueella.
Ala-Malmilla sijaitseva As Oy Karviaismarjan taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön linjasaneerauksen yhteydessä. Tom Allen Seneran urakoima hanke valmistui tammikuussa 2024.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Samuli Kiljunen kertoo, että maalämpöön siirtymisen tuomilla säästöillä saadaan katettua taloyhtiön hanketta varten otettu hoitolaina.
Siirtymä uusiutuvaan energiantuotantoon toteutuu vain, kun lämpöpumpuista ja lämpövarastoista otetaan enemmän irti. Silloin sähkön- ja lämmöntuotantojärjestelmä pysyy paremmin tasapainossa tulevaisuudessakin, uskoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Suomen hiilineutraaliuskeskustelussa korostuvat Lundin mukaan liian kapeasti pelkästään aurinko- ja tuulisähkö. Päästövähennysten tavoittelussa tuppaa unohtumaan, että lämmöntuotantokin on osa energiantuotantoa ja että uudenlaiset lämmitysmuodot pitää vakiinnuttaa osaksi Suomen energiainfrastruktuuria. Yli puolet kaikesta käytetystä loppuenergiasta on itse asiassa lämpöä.
– Jos ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, lämpöpumppuja ei pidä ajatella pelkästään kiinteistökohtaisina ratkaisuina, Lund sanoo.