Helsinki pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa entistä tehokkaammilla keinoilla. Ensi vuoden alusta lähtien kentälle jalkautetaan asiantuntijoita, jotka etsivät taloyhtiöitä, joissa energiaremontti olisi tarpeen. Nille tarjotaan asiantuntija-apua remontin aikaansaamiseksi. Asiasta kertoo Yle.
Ennen vuotta 2005 rakennetuissa kerrostaloissa ei ole yleensä minkäänlaista lämmön talteenottoa. Sisäilma puhalletaan huippuimurien kautta ulos, jolloin lämmitysenergiasta menee hukkaan jopa 30–40 %. Kun tämä energia saadaan hyötykäyttöön, pienenevät myös asumisesta aiheutuvat ilmastopäästöt.
Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto on edullinen vaihtoehto kaukolämmölle myös suurissa kiinteistöissä. Tämä järjestelmä onkin yleistymässä esimerkiksi asuinkerrostalojen lämmitysmuotona.
Kolmen kerrostalon taloyhtiö, As Oy Sulkapolku 6 Helsingin Pitäjänmäessä, asensi kaukolämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenoton. Kerrostalot ovat kahdeksankerroksisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihto. Urakassa jokaisen kerrostalon katolle asennettiin vanhan huippuimurin tilalle lämmön talteenottoyksikkö, joka kerää noin 20-asteisesta sisäilmasta lämmön talteen uudelleen käytettäväksi.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Tuukkanen toteaa: ”Lämmön talteenotto on ykkönen, kun halutaan puuttua isoon osaan budjettia eli lämmityskustannuksiin”. Taloyhtiössä haluttiin kustannussäästöjen ohella vähentää lämmityksen CO2-päästöjä. Lämmitysenergian kulutus laskikin urakan myötä 460 MWh vuodessa eli n. 31 %.
Yksi urakan haasteista oli, että rakennusvalvonta ei hyväksynyt lämmönkeruulinjojen asentamista rakennusten ulkoseinälle, mikä olisi ollut edullisin asennustapa. Taloyhtiö asennuttikin linjat sen sijaan porraskäytäviin. Tom Allen Senera toivoo, että rakennusvalvonnat sallisivat siistien, sadeveden syöksytorvea muistuttavien lämmönkeruulinjojen asentamisen rakennusten julkisivuun, sillä linjat suunnitellaan aina huomaamattomiksi ja julkisivuun hyvin sopiviksi. Näin saataisiin helpommin toteutettua energian käyttöä ja CO2-päästöjä vähentäviä toimia.
Taloyhtiö on kiinnostunut ottamaan lämpöenergiaa talteen myös jätevedestä. Tom Allen Senera jatkaa tässä asiassa yhteistyötä taloyhtiön kanssa.
Helsingin Herttoniemessä sijaitseva Bostads AB Lönegropen irtautui kaukolämmöstä ja siirtyi maalämpöön heinäkuun 2018 puolivälissä. Päätös maalämpöön siirtymisestä tehtiin taloyhtiössä mutkattomasti. ”Ei se ollut vaikeaa, kun osakkaat näkivät laskelmat”, toteaa Simo Kyllönen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Taloyhtiön isännöitsijällä oli kokemusta muistakin taloyhtiöistä, jotka olivat vaihtaneet lämmityksen maalämpöön, ja urakka oli todettu näissäkin hankkeissa kannattavaksi.
Bostads AB Lönegropenin taloyhtiö on tarkka taloudenpidossaan. Tulossa on ikkunaremontti ja kaupunki nostaa asteittain tontin vuokraa. Siksi kaikki mahdollisuudet kustannussäästöjen saamiseksi oli käytävä läpi.
Laskelmat osoittivat, että maalämmöllä lämmityskulut puolittuvat kaukolämpöön verrattuna. Säästöä kertyy vuosittain yli 22 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi taloyhtiö arvioi noin 15 vuotta, mutta tänäkin aikana taloyhtiö jää taloudellisesti plussan puolelle, kun lainan hoitokulut on huomioitu.
Kimmokkeena siirtyä maalämpöön oli myös tietoisuus siitä, että maalämmöllä voi hyödyntää kallionperään varastoitunutta uusiutuvaa energiaa, jonka ansiosta lämmityksestä syntyvät CO2-päästöt pienenevät huomattavasti.
Helsingin Energia on esittänyt huolen, että maalämpöyrittäjät eivät kertoisi maalämpöön siirtyville taloyhtiöille laitteiston huoltokuluista, valvonnan järjestämisestä tai rahoituskuluista. Maalämpöjärjestelmä ei vaadi enempää huoltoa kuin kaukolämpöjärjestelmäkään, järjestelmä voidaan kytkeä Tom Allen Seneran etävalvontaan ja lisäksi investointilaskelmassamme on esitetty tarkat tiedot kustannuksista lainakulut huomioiden. Näiltä osin Helenin huoli on siis aiheeton.
Lue lisää Helsingin Uutisista.
Kuva: Jukka Hämäläinen/Helsingin Uutiset