Poistoilman lämmön talteenotolla saadaan hukkalämpö hyötykäyttöön

Suurimmat lämpöhäviöt tapahtuvat kerrostaloissa ja rivitaloissa ilmanvaihdon kautta. Poistoilman mukana menee harakoille arviolta 27–37 % asuinkiinteistöjen lämmitykseen kuluvasta energiasta. Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän avulla tämä muuten hukkaan menevä lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön.

 Poistoilman lämmön talteenottoyksikkö liikekiinteistössä.jpg

Tämä poistoillman lämmön talteenottoyksikkö kerää lämmön suuren liikekiinteistön poistoilmasta.

Poistoilman lämmön talteenotolla voidaan täydentää kiinteistön olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää tai se voidaan asentaa kiinteistöön esimerkiksi maalämpöön siirtymisen yhteydessä. Lämpöpumppuun yhdistetyn poistoilman lämmön talteenoton avulla kiinteistön lämmitysenergian kulutusta voidaan Taloyhtiön energiakirjan mukaan leikata 20–40 %. Kun poistoilman lämmön talteenotto yhdistetään maalämpöjärjestelmään, säästöt ovat vielä huomattavasti suuremmat.

 Poistoilman lämmön talteenoton hyötysuhde on hyvä, sillä poistoilmasta saadaan tasaisesti lämpöä ympäri vuoden. Huonelämpötila ei vaihtele suuresti ulkoilman tavoin, vaan pysyttelee jatkuvasti noin + 21 asteessa.

Tutustu tästä kerrostaloyhtiöön, jonne on asennettu sekä maalämpö että poistoilman lämmön talteenotto.

 

Käyttövesi lämpenee poistoilman lämmöllä

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä koostuu lämmönvaihtimella varustetusta ilmanvaihdon huippuimurista, lämmönkeruuputkistosta, lämpöpumpuista ja lämminvesivaraajista. Lämmönvaihdin sijaitsee katolla ilmastoinnin poistopuhaltimien yhteydessä. Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa koteloituna esimerkiksi porraskäytävään tai ulkoseinään. Lämpöpumppu sijoitetaan lämminvesivaraajineen yleensä kiinteistön lämmönjakohuoneeseen.

Lämmönvaihtimessa poistoilman sisältämä vesihöyry tiivistyy vedeksi ja sen sisältämä lämpö siirtyy lämmönkeruunesteeseen. Lämmönkeruuputkistossa kiertävä lämmönkeruuneste siirtää lämmön lämpöpumpulle, joka hyödyntää poistoilman lämmön käyttöveden lämmityksessä. Mikäli lämpöä jää yli, sillä voidaan lisäksi lämmittää rakennuksen lämmönjakoverkoston vettä.

 

Myös tuloilman esilämmitys on mahdollista

Poistoilman lämpöä voidaan käyttää myös rakennuksen tuloilman esilämmitykseen. Mikäli kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmää tulee tuolloin täydentää huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla. Tulo- ja poistoilmanvaihto voidaan järjestää myös keskitetysti, mikä edellyttää sekä poisto- että tuloilmakanavistojen rakentamista huoneistoista ylös ilmanvaihtokoneelle. Kolmantena vaihtoehtona on, että jokaiseen asuntoon sijoitetaan oma ilmanvaihtokone, joka hoitaa tulo- ja poistoilmanvaihdon.

 

Energiansäästön lisäksi muitakin etuja

Kun poistoilman lämmön talteenottojärjestelmää täydennetään tuloilmanvaihdolla, saavutetaan energiansäästön lisäksi muitakin etuja. Sisäilman laatu paranee, kun tuloilmasta saadaan suodatettua pois ulkoilman sisältämät pienhiukkaset. Mikäli koneellista tuloilmanvaihtoa ei ole mahdollista asentaa, voidaan sisäilman laatua parantaa myös vaihtamalla korvausilmaventtiilit parempiin. Joissakin uusissa venttiileissä on tehokas ja vaihdettava suodatin, johon jäävät ulkoilman epäpuhtaudet. Sisäilman laadun parantumisella on suotuisa vaikutus asukkaiden terveyteen, mitä ei voi mitata rahalla.

Sekä koneellisen tuloilmanvaihdon että uusien venttiilien avulla voidaan myös vähentää kylmästä korvausilmasta aiheutunutta vedon tunnetta. Markkinoilla on korvausilmaventtiileitä, joiden tuuletusaukon koko säätyy automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan niin, että kylmällä ilmalla tuuletusaukko on pienempi. Vedon vähentymisen seurauksena asukkaiden asumisviihtyvyys paranee.

Katja Manner

Kirjoittanut Katja Manner