Miten sähkönkulutus minimoidaan maalämpöjärjestelmässä?

On sanottu, että todelliset automiehet tunnistaa siitä, että he jättävät autonsa kotiin paukkupakkasilla. Kylmäkäynnistys kuluttaa moottoria enemmän kuin satojen kilometrien sunnuntaiajelu, lisäksi myös polttoaineen kulutus on moninkertaista ennen kuin moottori lämpenee. Sekä auton että lompakon kannalta on siis eduksi, jos kylmäkäynnistyksiä tapahtuu mahdollisimman harvoin.

Myös maalämpöjärjestelmän sähkönkulutuksen minimoimiseksi on tärkeää, että maalämpöpumppu käynnistyy suhteellisen harvoin ja käy pitkiä aikoja kerrallaan. Sähkönkulutus heijastuu suoraan lämmityslaskuun. Seuraavassa kerrotaan, miten tähän voidaan vaikuttaa. Maalämpö on joka tapauksessa esimerkiksi sähkölämmitystä edullisempaa, sillä se tarvitsee saman lämmön tuottamiseen vain noin kolmasosan sähköä.

 

Suurimmaksi osaksi ilmaista

Maalämpöjärjestelmän edulliset käyttökustannukset perustuvat siihen, että järjestelmä hyödyntää suurimmaksi osaksi ilmaista maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Lämmönkeruuputkiston avulla maaperästä saadaan kerättyä muutaman asteen lämpöistä vesiliuosta, jonka maalämpöpumppu nostaa riittävän korkeaan lämpötilaan. Sen avulla lämmitetään sekä rakennuksen lämmönjakojärjestelmässä kiertävä vesi että käyttövesi.

 

Maaperän lämpöenergian lisäksi maalämpöjärjestelmä tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöjärjestelmän käyttökustannukset ovat lähes yksinomaan sähkön käyttöön liittyviä, sillä järjestelmä ei tarvitse juurikaan huoltoa. Mitä vähemmän sähköä tarvitaan, sitä pienemmät ovat kustannukset.

 

Oikea mitoitus vähentää kuluja

Maalämpöjärjestelmän oikeanlainen mitoitus vähentää sähkönkulutusta. Asiantunteva maalämpöyritys tekee jokaiselle kohteelle erikseen tarkan mitoituslaskelman. Oikein mitoitetussa järjestelmässä maalämpöpumppu käy pitkiä aikoja kerrallaan ja sähkövastusta käytetään kompressorin rinnalla vain lämmöntarpeen piikkien kohdalla, jolloin vältetään koko järjestelmän ylimitoitus.

Maalämpöjärjestelmän lopullinen toimivuus riippuu talon lämmitysjärjestelmän suunnittelusta, toteutuksesta asennuksineen ja säätöineen ja lopuksi käyttäjästä. Urakoitsijan asiantuntemuksen merkitystä ei siis ole syytä aliarvioida.

Maalämpöjärjestelmät mitoitetaan joko osatehoisina tai täystehoisina. Osatehomitoitettu järjestelmä on yleensä paras valinta. Se pystyy tuottamaan 99 % vuotuisesta lämmitystarpeesta, ja kovilla pakkasilla vain 20 % lämmöstä tuotetaan lisävastuksilla. Kustannukset lisävastusten käytöstä ovat tyypillisesti muutama kymmenen euroa vuodessa. Täystehomitoitetun järjestelmän käyttö on huomattavasti kalliimpaa.

 

Maalämpöä voidaan hyödyntää erinomaisesti myös patteriverkoston kanssa

Maalämpö tarvitsee toimiakseen vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän, siis joko vesikiertoiset patterit tai lattialämmityksen. Kun lämpöä luovuttava pinta-ala on mahdollisimman suuri, voidaan lämmitysvesi johtaa verkostoon suhteellisen matalassa lämpötilassa, mikä säästää energiaa. Sen vuoksi maalämpöjärjestelmä toimii lattialämmityksen kanssa hieman paremmalla hyötysuhteella kuin patteriverkoston kanssa.

Maalämpö toimii erinomaisesti myös patteriverkoston kanssa. Vesikiertoisen patteriverkoston kanssa kannattaa asentaa korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu. Korkean lämpötila-alueen maalämpöpumpulla päästään parempiin säästöihin vesikiertoisen patteriverkoston kanssa kuin matalamman lämpötila-alueen maalämpöpumpulla.

 

Lämmitys- ja käyttöveden erillinen tuotanto kannattaa

Sähkönkulutusta vähentää myös maalämpöpumpun hyvä hyötysuhde  (COP-luku). Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuren osan siihen syötetystä energiasta laite kykenee hyödyntämään sen varsinaiseen tehtävään. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on, kuinka paljon maalämpöpumppu pystyy tuottamaan sen käyttämästä sähköstä lämpöä.

Hyötysuhteeseen vaikuttaa se, kuinka korkealle maalämpöpumppu joutuu nostamaan lämmitettävän veden lämpötilan. Jos veden lämpötilaa ei tarvitse nostaa tarpeettoman korkealle, säästyy sähköä. Maalämpöpumpun tuottamaa lämpöä käytetään sekä rakennuksen että käyttöveden lämmitykseen. Lämmönjakojärjestelmässä kiertävän veden lämpötilaa ei tarvitse nostaa suihkuveden tasolle. Siksi on tärkeää, että maalämpöpumpussa on eriytetty lämmitysveden ja käyttöveden tuotanto. Monet maalämpöpumput ovatkin nykyään tällaisella toiminnolla varustettuja.

Katja Manner

Kirjoittanut Katja Manner