Maalämpöjärjestelmiä ei voi myydä samalla tavalla kuin esimerkiksi autoja. Auton ostoa harkitseva voi kävellä sisään autoliikkeeseen ja vertailla myytävien autojen hintoja tuulilaseihin kiinnitetyistä hintalapuista. Maalämpöjärjestelmien hintavertailu ei ole näin yksinkertaista. Maalämmön hankintakustannukset voivat vaihdella paljonkin, vaikka maalämpö asennettaisiin kahteen vierekkäiseen taloon, jotka näyttävät ulkoa päin täsmälleen samanlaisilta. Tässä blogissa selvitän, mitkä eri tekijät vaikuttavat maalämpöjärjestelmän hintaan.
Maalämpöjärjestelmä kannattaa suunnitella ja toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, sillä maalämpöjärjestelmässä kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Maalämpö kannattaakin tilalta yhdeltä alan luotettavalta urakoitsijalta kokonaistoimituksena.
Avaimet käteen -periaatteella toteutettuun maalämpöpakettiin kuuluvat maalämpöjärjestelmän suunnittelu ja mitoitus, lämpökaivon poraus, lämmönkeruuputkiston asennustyöt, mahdollisen entisen lämmitysjärjestelmän purkutyöt, uusien maalämpöjärjestelmän laitteiden asentaminen, sähkötyöt ja säädöt sekä asukkaiden käyttökoulutus. Maalämpöä harkitsevan kannattaa ottaa huomioon, että kaikista maalämpöjärjestelmän asennustöistä voi saada kotitalousvähennystä, joka pienentää investointikuluja jopa 4 800 euroa. (Muokkaus v. 2020: Kotitalousvähennys on nykyisin 2 250 euroa veronmaksajaa kohti, eli kahdelta veronmaksajalta 4 500 euroa.)
Maalämpöjärjestelmän suunnittelun tärkein vaihe on rakennuksen lämmitysenergian tarpeen selvittäminen. Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttavat muun muassa talon koko, rakennuksen eristyksen taso, asukkaiden määrä sekä heidän kulutustottumuksensa. Uudisrakennuksen energiankulutus käy ilmi rakennusluvan yhteydessä hankittavasta energiatodistuksesta. Saneerauskohteen energiankulutus selvitetään entisen lämmitysjärjestelmän, esimerkiksi öljylämmityksen, riittävän pitkän aikavälin kulutustietojen perusteella.
Mitä suurempi talon lämmitysenergian tarve on, sitä tehokkaampi maalämpöpumppu ja syvempi lämpökaivo tarvitaan. Nämä nostavat maalämpöjärjestelmän hintaa. Toisaalta maalämmöllä saavutettavat säästöt ovat myös sitä suuremmat, mitä enemmän rakennuksessa on kulunut esimerkiksi kallista öljyä tai sähköä lämmitykseen ennen maalämpöön siirtymistä.
Edullisin maalämpöpumpun koko riippuu maalämpöpumpun hinnan muutoksesta maalämpöpumpun tehon kasvun mukana sekä toisaalta sähkön hintakehityksestä. Maalämpöpumppu mitoitetaan joko täysteholle tai osateholle. Riittävälle osateholle mitoitettu maalämpöpumppu tuottaa 95–99 % talon vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta ja loppuosa lämmöstä tuotetaan maalämpöpumpun sähkövastuksilla tai muulla lisätehonlähteellä. Täystehomitoitettu maalämpöjärjestelmä tuottaa koko rakennuksen lämmitysenergian tarpeen kovimmillakin pakkasilla. Osatehomitoitettu maalämpöjärjestelmä on yleensä täystehomitoitettua maalämpöjärjestelmää parempi vaihtoehto kokonaisuuden kannalta.
Täystehomitoitettu järjestelmä edellyttää tehokkaamman maalämpöpumpun asentamista sekä syvemmän lämpökaivon poraamista, jotka lisäävät hankintakustannuksia. Osatehomitoitetussa järjestelmässä sähkövastusten käytöstä seuraa vuosittain yleensä vain muutaman kymmenen euron lisäkulut. Osatehomitoitetussa maalämpöjärjestelmässä maalämpöpumppu myös käy pidempiä jaksoja kerrallaan, mikä säästää maalämpöpumpun kompressoria kulumiselta sekä parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Tämä vähentää maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Osateholle mitoitetussa järjestelmässä maalämpöjärjestelmän sähkönkulutus voi siis olla täysteholle mitoitettua järjestelmää pienempi.
Kun patterilämmitteiseen taloon asennetaan maalämpöjärjestelmä, järjestelmään kannattaa ehdottomasti asentaa puskurivaraaja, vaikka ilman sitä maalämpöjärjestelmä tulisikin jonkin verran halvemmaksi.
Lämpökaivon syvyys määritellään talon lämmitysenergian tarpeen sekä maalämpöjärjestelmän tehon perusteella. Mitä suurempi talon lämmitysenergian tarve on ja mitä tehokkaampi maalämpöpumppu on, sitä syvempi porakaivo tarvitaan.
Lämpökaivon porauskustannuksiin vaikuttaa erityisesti se, kuinka syvällä peruskallio on tontilla maan pinnasta. Mikäli maaporausta on suuri määrä, tulee lämpökaivon poraaminen kalliimmaksi. Maaporaus lisää lämpökaivon porauskustannuksia, koska maakerroksen osuudelle joudutaan laittamaan teräsputkea, joka yhdessä maaporauksen kanssa on kallioporaukseen verrattuna noin kolme kertaa kalliimpaa. Mikäli peruskallio on hyvin syvällä, on maapiirin asentaminen lämpökaivon sijaan maalämpöjärjestelmän lämmönlähteeksi varteenotettava vaihtoehto.
