Hybridijärjestelmä hyödyntää tehokkaasti uusiutuvaa energiaa

 Kaikille suomalaisille tuttujen rintamamiestalojen lämmitys hoidetaan yhä usein puuta polttamalla sekä lisäksi sähköpattereilla tai öljyllä. Tällaista kahden tai useamman lämmitystavan yhdistelmää voidaan kutsua hybridijärjestelmäksi. Nykypäivän hybridijärjestelmissä hyödynnetään puun, sähkön tai öljyn sijaan usein maalämpöä, poistoilman lämpöä, ulkoilman lämpöä sekä toisinaan myös aurinkokeräimiä.


Tämän päivän hybridijärjestelmien tavoitteena on tuottaa kiinteistön tarvitsema energia mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa hyödyntäen. Lisäksi kiinteistön energiankulutusta pyritään vähentämään tehostamalla jo tuotetun energian talteenottoa. Muutamassa suomalaisessa pioneerihankkeessa on saatu vähennettyä kiinteistön energiankulutusta odotuksiakin matalammalle tasolle hybridijärjestelmään siirtymisen seurauksena.

 

Maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla jopa 70 % säästöt

Kun taloyhtiössä suunnitellaan lämmitysjärjestelmän muuttamista maalämmöksi, on hyvä pohtia energia-asiantuntijan kanssa, voisiko järjestelmän toteuttaa siten, että maalämpöjärjestelmää täydennetään toisella lämpöenergian lähteellä, kuten poistoilman lämmöllä. Kun entinen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön ja tätä täydennetään vielä poistoilman lämmön talteenotolla, voidaan saavuttaa jopa 70 % säästöt kiinteistön kokonaisenergiankulutuksessa. Toisarvoista ei ole myöskään se, että asumisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä saadaan hybridijärjestelmän ansioista merkittävästi alennettua.

 

Uudisrakentaja voi varautua hybridijärjestelmään ennakolta

Uudisrakentajan kannattaa jo talon suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon kaikki ne energiamuodot, joita halutaan tulevaisuudessa hyödyntää. Lämmönjakotapa ja lämminvesivaraajat kannattaa valita niin, että niihin on myöhemminkin mahdollista liittää uusia lämmitystapoja, jotka eivät ole vielä rakentamishetkellä yleisesti saatavilla. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys on joustava ratkaisu, joka ei ole sidoksissa veden lämmitystapaan.

 

Kaksi onnistunutta suomalaista esimerkkiä hybridijärjestelmistä

Helsingissä sijaitseva 10 000 kerrosneliön liikekiinteistö vaihtoi kaukolämmönhybridijärjestelmään, joka koostuu maalämmöstä sekä poistoilman lämmön talteenotosta. Myös kiinteistön jäähdytys hoidetaan maalämpöjärjestelmän avulla maaviileää hyödyntäen. Hybridijärjestelmään siirtymisen myötä kiinteistöön ostettavan lämmitys- ja jäähdytysenergian määrä putosi 68 % ja investoinnin takaisinmaksuajaksi tuli vain seitsemän vuotta.

VTT ja Espoon kaupunki kehittävät parhaillaan tulevaisuuden energiaratkaisuja Otaniemen tutkijahotellissa, jossa asuu vierailevia ulkomaalaisia tutkijoita. Tutkijahotelli lämpenee kaukolämmöllä sekä maalämmöllä, ja ilmanvaihto on varustettu poistoilman lämmön talteenotolla. Kesällä tiloja jäähdytetään lämpökaivoista saatavalla jäähdytysenergialla eli maaviileällä. Tutkijahotellin katolle on asennettu aurinkopaneelit, jotka tuottavat osan käytetystä sähköenergiasta. Aurinkokeräinten avulla lämmitetään noin puolet lämpimästä käyttövedestä. Tutkijahotellissa kerätään myös jätevesien lämpö talteen lämpöpumpuilla. Näillä ratkaisuilla rakennuksen E-luvuksi on saatu 92, joka on hyvin alhainen lukema. E-luvulla ilmaistaan rakennuksen ostoenergian kulutus neliömetriä kohti vuodessa.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat tutkijahotelliin viime marraskuussa, ja tarkempia tietoja toteutuneesta energiankulutuksesta saadaan kuluvan vuoden aikana.

Katja Manner

Kirjoittanut Katja Manner