Senera ratkaisi teollisuuskiinteistön lämmityshaasteet Vantaalla

Seneran suunnitelma perustui kiinteistön haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Kiinteistön lämmitykselle muodostavat haasteen nosto-ovet, joiden käyttö vaihtaa kerralla koko rakennuksen sisäilman. Lisäksi keskikäytävien ovien avauksen seurauksena syntyy tuulitunneli. Näistä syistä kiinteistön energiankulutus vaihtelee hetkittäin.

Maalämpöurakasta saatiin kahdelta eri yritykseltä tarjoukset, jotka Eljoksen mukaan erosivat teknisesti täysin toisistaan. ”Seneran tarjous oli selvästi innovatiivisempi. Lisäksi se perustui juuri tämän kohteen haasteisiin ja toisaalta mahdollisuuksiin”, Eljos kertoo. Hän toteaa ottaneensa rakennuttajana riskin, sillä tuolloin ei vielä ollut aiempia kokemuksia vastaavien kohteiden siirtymisestä maalämpöön. ”Urakoitsijan valinta onnistui erittäin hyvin. Seneran toiminta oli erinomaista”, kiittää Kari Eljos jälkikäteen.

Piha jäi urakan jälkeen entistä siistimpään kuntoon

Maalämpöjärjestelmä asennettiin syksyllä 2011. Kiinteistön tontille porattiin kymmenen 215 metrin syvyistä lämpökaivoa. Myös lämmönkeruunesteelle rakennettiin oma kokoomakaivonsa. Lämpökaivojen porausten sekä lämmönkeruuputkistojen asennustöiden jälkeen piha asfaltoitiin uudelleen. ”Piha jäi urakan jäljiltä siistimpään kuntoon kuin ennen töitä. Siivousauto kävi paikalla, ja lisäksi Senera kuljetti pihalta pois vanhoja romuja”, Eljos kertoo.

Toinen öljykattiloista ja savupiippu purettiin. Puretun öljykattilan tilalle asennettiin kaksi maalämpöpumppua, joiden lämmönkeruuputkisto tuotiin sisään entisen hormin aukosta. Huipputehoja varten jätettiin paikoilleen toinen öljykattila, johon asennettiin uusi pienempi poltin ja öljynkulutusta tarkasti seuraava litramittari. Maalämpöpumppujen lisäksi lämmönjakokeskukseen sijoitettiin 750 litran lämpimän käyttöveden varaaja sekä samankokoinen puskurivaraaja.

Kiinteistön toimitusjohtaja Tuomo Tahkola toteaa asennustöiden sujuneen ongelmitta. ”Niillä spekseillä mentiin, mitä sovittiin. Urakka sujui kokonaisuutena hyvin”, hän sanoo.

Yhtiövastike jätettiin laskuttamatta säästöjen ansiosta

Kari Eljoksen mukaan tilojen käyttäjiltä on tullut palautetta, että sisätiloissa on nyt tasaisempi lämpötila kuin ennen. Maalämpöjärjestelmä on toiminut odotetulla tavalla ja myös säästöjen osalta on päästy tavoitteisiin. ”Seneran laatimat ennusteet kulutustiedoista ovat pitäneet erinomaisesti paikkansa, pystymme jopa parantamaan niistä”, kertoo Eljos. ”Jätimme kahden kuukauden yhtiövastikkeen kokonaan laskuttamatta, koska saavutimme 34 000 euron nettosäästöt lämmityskulujen laskun takia.”

Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulee näillä näkymin enintään kuusi vuotta. Yhtiö sai maalämpöön siirtymistä varten ELY-keskukselta noin 27 000 euron energia-avustuksen.

Maalämpö innosti etsimään muitakin energiansäästömahdollisuuksia

Myönteiset kokemukset maalämmöstä ovat saaneet kiinteistön hallituksen puheenjohtajan harkitsemaan muitakin mahdollisuuksia säästää energiaa. Maaviileän hyödyntäminen jäähdytyksessä sekä aurinkokennojen asentaminen katolle ovat harkinnassa tulevaisuudessa. Kiinteistössä vaihdetaan parhaillaan myös valaistusta led-valoihin, jotka ovat jo käytössä lastauslaitureilla.

Kari Eljos suosittelee kokemustensa perusteella maalämpöön siirtymistä muillekin suurille kiinteistöille, mikäli se vain on mahdollista lämpökaivojen tarvitseman tilan takia. Samoin hän kannattaa lattialämmityksen asentamista teollisuuskohteisiinkin, etenkin uudisrakennuksiin.