Senera ratkaisi teollisuuskiinteistön lämmityshaasteet Vantaalla

Pyydä tarjous

Hallituksen puheenjohtaja Kari Eljos: ”Urakoitsijan valinta onnistui erinomaisesti”

Vantaan Ylästöntiellä sijaitseva liikekiinteistö vaihtoi öljylämmityksen Seneran (nykyinen Tom Allen Senera Oy) asentamaan maalämpöjärjestelmään. Kiinteistössä on lämmitettävää pinta-alaa yli 3 000 neliömetriä. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tilat ovat osin omistajien omassa tuotantokäytössä, osittain taas vuokrattuna varasto- ja muiksi toimitiloiksi.

Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön puheenjohtaja Kari Eljos kertoo, että 1980-luvun rakennus oli alun perin peltikattotehdas, joka tehtiin puolilämpimäksi tilaksi. Rakennuksen lämmöneristys oli huono. Tilojen lämmityksestä vastasi kaksi vanhaa öljykattilaa, jotka kuluttivat öljyä 60 000 litraa vuodessa.

Tietoisuus öljyn hinnan noususta vaikutti päätökseen siirtyä maalämpöön, kertoo Eljos. ”Säästöjen lisäksi maalämmön etuna on toimintavarmuus”, hän toteaa. ”Investointi kaukolämpöön olisi ollut suurin piirtein samaa luokkaa maalämmön kanssa, mutta kaukolämmöllä käyttökustannukset olisivat olleet kalliimmat.” Päätös maalämpöön siirtymisestä tehtiin yhtiössä yksimielisesti.

Lue lisää maalämmön hinnasta ja kustannuksista

Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön puheenjohtaja Kari Eljos
Teollisuuskiinteistö maalämpöön

Seneran suunnitelma perustui kiinteistön haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Kiinteistön lämmitykselle muodostavat haasteen nosto-ovet, joiden käyttö vaihtaa kerralla koko rakennuksen sisäilman. Lisäksi keskikäytävien ovien avauksen seurauksena syntyy tuulitunneli. Näistä syistä kiinteistön energiankulutus vaihtelee hetkittäin.

Maalämpöurakasta saatiin kahdelta eri yritykseltä tarjoukset, jotka Eljoksen mukaan erosivat teknisesti täysin toisistaan. ”Seneran tarjous oli selvästi innovatiivisempi. Lisäksi se perustui juuri tämän kohteen haasteisiin ja toisaalta mahdollisuuksiin”, Eljos kertoo. Hän toteaa ottaneensa rakennuttajana riskin, sillä tuolloin ei vielä ollut aiempia kokemuksia vastaavien kohteiden siirtymisestä maalämpöön. ”Urakoitsijan valinta onnistui erittäin hyvin. Seneran toiminta oli erinomaista”, kiittää Kari Eljos jälkikäteen.

Piha jäi urakan jälkeen entistä siistimpään kuntoon

Maalämpöjärjestelmä asennettiin syksyllä 2011. Kiinteistön tontille porattiin kymmenen 215 metrin syvyistä lämpökaivoa. Myös lämmönkeruunesteelle rakennettiin oma kokoomakaivonsa. Lämpökaivojen porausten sekä lämmönkeruuputkistojen asennustöiden jälkeen piha asfaltoitiin uudelleen. ”Piha jäi urakan jäljiltä siistimpään kuntoon kuin ennen töitä. Siivousauto kävi paikalla, ja lisäksi Senera kuljetti pihalta pois vanhoja romuja”, Eljos kertoo.

Toinen öljykattiloista ja savupiippu purettiin. Puretun öljykattilan tilalle asennettiin kaksi maalämpöpumppua, joiden lämmönkeruuputkisto tuotiin sisään entisen hormin aukosta. Huipputehoja varten jätettiin paikoilleen toinen öljykattila, johon asennettiin uusi pienempi poltin ja öljynkulutusta tarkasti seuraava litramittari. Maalämpöpumppujen lisäksi lämmönjakokeskukseen sijoitettiin 750 litran lämpimän käyttöveden varaaja sekä samankokoinen puskurivaraaja.

Kiinteistön toimitusjohtaja Tuomo Tahkola toteaa asennustöiden sujuneen ongelmitta. ”Niillä spekseillä mentiin, mitä sovittiin. Urakka sujui kokonaisuutena hyvin”, hän sanoo.

Teollisuuskiinteistön maalämpöpumput

Yhtiövastike jätettiin laskuttamatta säästöjen ansiosta

Kari Eljoksen mukaan tilojen käyttäjiltä on tullut palautetta, että sisätiloissa on nyt tasaisempi lämpötila kuin ennen. Maalämpöjärjestelmä on toiminut odotetulla tavalla ja myös säästöjen osalta on päästy tavoitteisiin. ”Seneran laatimat ennusteet kulutustiedoista ovat pitäneet erinomaisesti paikkansa, pystymme jopa parantamaan niistä”, kertoo Eljos. ”Jätimme kahden kuukauden yhtiövastikkeen kokonaan laskuttamatta, koska saavutimme 34 000 euron nettosäästöt lämmityskulujen laskun takia.”

Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulee näillä näkymin enintään kuusi vuotta. Yhtiö sai maalämpöön siirtymistä varten ELY-keskukselta noin 27 000 euron energia-avustuksen.

Lastauslaiturin led-valot

Maalämpö innosti etsimään muitakin energiansäästömahdollisuuksia

Myönteiset kokemukset maalämmöstä ovat saaneet kiinteistön hallituksen puheenjohtajan harkitsemaan muitakin mahdollisuuksia säästää energiaa. Maaviileän hyödyntäminen jäähdytyksessä sekä aurinkokennojen asentaminen katolle ovat harkinnassa tulevaisuudessa. Kiinteistössä vaihdetaan parhaillaan myös valaistusta led-valoihin, jotka ovat jo käytössä lastauslaitureilla.

Kari Eljos suosittelee kokemustensa perusteella maalämpöön siirtymistä muillekin suurille kiinteistöille, mikäli se vain on mahdollista lämpökaivojen tarvitseman tilan takia. Samoin hän kannattaa lattialämmityksen asentamista teollisuuskohteisiinkin, etenkin uudisrakennuksiin.

Kiinteistö Oy Ylästöntie 121:n maalämpöprojekti

  • Kohde: Kaksikerroksinen liike- ja teollisuuskiinteistö
  • Rakennusvuosi: 1980
  • Lämmitettävä pinta-ala: 3 000 m²
  • Öljyn kulutus: 55 000 l/vuosi
  • Lämmityskulut ennen maalämpöä: n. 47 850 e/vuosi (öljyn hinnalla 0,87 e/l, 2010).
  • Lämmityskulut maalämpöön siirryttyä: n. 15 585 e/v (lämpöpumppu 11 844 e/v, sähkön hinnalla 0,10 e/kWh; öljy 3 741 e/v)
  • Säästöt maalämmöllä: 32 265 e/v (67 %)
  • Asennetut lämpöpumput: 2 kpl IVT:n Greenline HE D43-maalämpöpumppua
  • Lämpökaivot: 10 kpl, syvyys 215 m
Kiinteistö Oy Ylästöntie