Mäntyharjun kirkko öljylämmitys maalämpö

Suomen toiseksi suurin puukirkko lämpiää maalämmöllä

Pyydä tarjous

Talouspäällikkö Risto Jaakola: ”Maalämpöön siirtyminen oli ympäristöteko”

Mäntyharjun vuonna 1822 valmistunut kirkko on Suomen toiseksi suurin puukirkko. Kirkossa oli aiemmin öljylämmitysjärjestelmä. Vaikka rakennusta ei pidetty arkisin kovin lämpimänä, oli öljyn kulutus silti yli 30 000 litraa vuodessa.


Mäntyharjun seurakunnan talouspäällikkö Risto Jaakola kertoo maalämmön valitsemiseen vaikuttaneista tekijöistä. Öljylämmitysjärjestelmä olisi pitänyt uusia. Toisaalta öljylämmityksen jatkaminen ei olisi ollut kannattavaa öljyn hinnan nousun takia. Maalämmön ohella harkittiin kaukolämpöä ja jopa omaa hakelämpölaitosta. Maalämmön valitsemiseen vaikutti olennaisesti sen ympäristöystävällisyys.

Mäntyharju patteriverkostoa

Tasainen lämpö säästää kirkon sisätiloja

Senera valikoitui projektin toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. ”Senera oli kokonaistaloudellisesti edullisin”, toteaa Jaakola. Mäntyharjun kirkon alueelle porattiin kaksitoista 170 metriä syvää lämpökaivoa ja pannuhuoneeseen asennettiin kolme IVT:n Greenline HE D36 -lämpöpumppua.

Kirkossa ei ollut aiemmin vesikiertoon perustuvaa lämmönjakotapaa, joten Senera rakensi kirkkoon myös Museoviraston ohjeiden mukaisen patteriverkoston. Verkostoon kuuluu yhteensä 338 vanhantyylistä ripaputkipatteria.

Kustannukset vastanneet odotuksia

Talouspäällikön mukaan investoinnin takaisinmaksuaika on toteutumassa suunnitelmiin nähden etuajassa. Seurakunta sai projektiin avustuksia, mutta myös maalämpöjärjestelmän käyttökustannukset ovat vastanneet odotuksia. Erityisesti Jaakola mainitsee, että maalämpöön siirtyminen oli ympäristöteko.

Mäntyharjun kirkko vesikiertoiset patterit

Yksityiskohta Museoviraston ohjeiden mukaan rakennetusta patteriverkostosta.

Mäntyharju IVT maalämpölaitteet 

Nykyään Mäntyharjun kirkon pitää lämpimänä kolme IVT:n Greenline D plus 36 -lämpöpumppua.

Mäntyharjun kirkon maalämpöprojekti

  • Rakennusvuosi: 1822
  • Lämmitettävä pinta-ala: 1 616 m²
  • Öljyn kulutus: n. 31 300 l/vuosi
  • Ostettava lämmitysenergia ennen maalämpöä: n. 311 748 kWh/vuosi
  • Ostettava lämmitysenergia maalämpöön siirtymisen jälkeen: n. 69 190 kWh/vuosi
  • Vuosittainen säästö: n. 242 558 kWh/vuosi (77 %)
  • Kaikki säästöt maalämmöllä: n. 18 121 e/vuosi (2010, öljyn hinnalla 0,80 e/l)
  • Asennetut lämpöpumput: 3 kpl IVT:n Greenline D plus 36 -lämpöpumppua
  • Lämpökaivot: 12 kpl, syvyys 170 metriä