Taloyhtiö Espoo maalämpö lämmön talteenotto

Taloyhtiö Espoossa minimoi kaukolämmön käytön

Pyydä tarjous

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Törmä: ”Kierrätämme energiaa, josta on jo kertaalleen maksettu”

Senera asensi poistoilman lämmöntalteenotto- ja maalämpöjärjestelmän taloyhtiöön Espoon Pohjois-Tapiolassa. As Oy Koivunvesaan kuuluu kaksi kerrostaloa, joissa on yhteensä 48 asuntoa. ”Yhtiön osakkaat halusivat ottaa hukkalämmön hyötykäyttöön ja ryhtyä mahdollisimman omavaraisiksi lämmöntuotannossa”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Törmä.

Taloyhtiö on valmistunut vuonna 1980 ja siinä on ollut koneellinen ilmanvaihto käytössä alusta lähtien. Lämmin poistoilma puhallettiin 35 vuoden ajan huippuimurien kautta ulos sellaisenaan.

”Kun tutkimme taloyhtiön lämpötaloutta, huomasimme, että poistoilma sisältää erittäin paljon energiaa, noin 35 % kaikesta ostamastamme lämmöstä, ja että sitä voidaan järkevin kustannuksin säästää ja kierrättää. Käytämme siis uudelleen sitä energiaa, josta on jo kertaalleen maksettu. Olisi tietysti pitänyt kierrättää jo alun alkaen, mutta silloin ei ollut sopivaa tekniikkaa tarjolla.”

Espoo lämmön talteenotto

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Törmän mukaan kerrostalojen poistoilmassa on paljon lämpöenergiaa, jota kannattaa kierrättää.

Osakkaat yksimielisesti urakan kannalla

Lämmitysjärjestelmän muutosta ja säästömahdollisuuksia oli pohdittu taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksissa jo muutaman vuoden ajan. Syksyllä 2014 taloyhtiö järjesti viiden pätevänä tunnetun LTO-toimittajan kesken tarjouskilpailun. Sen tuloksena hallitus esitti vuoden 2015 yhtiökokoukselle Seneran toimituskokonaisuuden valitsemista kannattavuus- ja taloudellisuusvertailun perusteella. ”Kokouksessa oli paljon osakkaita paikalla, sillä aihe oli yleisesti kiinnostava. Päätös syntyi lopulta yksimielisesti.”

Maalämpölaitteisto Espoo

”Tehtiin, kuten luvattiin”

Senera asensi kummankin kerrostalon katolle uudet huippuimurit sekä LTO-yksiköt, joissa poistoilman lämpö siirtyy lämmönsiirtimien kautta lämmönkeruunesteeseen. Nesteputket vedettiin talojen päädyistä alas ulkoseinää pitkin siten, etteivät ne juuri vaikuttaneet talojen julkisivujen ulkonäköön. Taloyhtiön sisäpihalle porattiin neljä 300 metriä syvää lämpökaivoa. Lämmönjakokeskukseen asennettiin 90 kW:n lämpöpumppu hyödyntämään sekä poistoilman että kallioperän lämpöä.

”Kaikki meni tosi sujuvasti. Projekti oli hyvin valmisteltu ja hyvin johdettu. Tehtiin, mitä luvattiin, silloin kun luvattiin”, Törmä toteaa. Myös tiedottaminen asukkaille sujui hyvin.

Asukkaiden kannalta lämmitysjärjestelmän muutos sujui käytännöllisesti katsoen katkoksitta. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden osalta ei ole havaittu muuta eroa kaukolämpöön verrattuna kuin se, että nykyisin lämmöntuotanto on entistä edullisempaa.

Energiankulutus on lähtenyt selvään laskuun

Taloyhtiö halusi säilyttää kaukolämpöliittymän uuden järjestelmän rinnalla, jotta mahdollisten talven kylmähuippujen aikana lisälämpöä ei tarvitse tuottaa sähkövastuksilla. Ennakkolaskelmien mukaan kaukolämmön kulutus vähentyy noin 85–90 % vuodessa.

Taloyhtiö oli aluksi kiinnostunut vain poistoilman lämmön talteenotosta, mutta lisäselvitysten jälkeen yhtiön tontille porattiin myös neljä energiakaivoa. ”Näin säästämme kaukolämmön käyttö- ja perusmaksuissa niin paljon, että tämä kääntyy hyvinkin kannattavaksi, vaikka sähkön kulutus jonkin verran lisääntyykin”, Törmä toteaa. Kahden kuukauden seurannan perusteella kaukolämmön kulutus on jo pudonnut merkittävästi. ”Ihan oikeaan suuntaan on lähtenyt kulkemaan. Vuoden päästä olemme viisaampia.”

Energiakaivojen ansiosta LTO-järjestelmästä kesällä yli jäävää lämpöä voidaan varastoida kallioperään ja hyödyntää sitä lämmityskaudella, kun LTO-järjestelmän tuottama energia ei yksin riitä. Energiakaivot parantavat lämpöpumppujen hyötysuhdetta talvella ja tuottavat lisää säästöjä. Poistoilmasta talteen saatava lämpö ajetaan ensisijaisesti käyttöveden ja patteriverkostossa kiertävän veden lämmitykseen.

Säästöillä pidetään talot kunnossa

Investointi lämmitysjärjestelmään rahoitettiin puoliksi pankkilainalla ja puoliksi osakkaiden kertasuorituksina. Pertti Törmä arvioi, että investoinnin takaisinmaksuaika on 6–7 vuotta, mutta toivoo toki, että aika jäisi vielä lyhyemmäksi. Taloyhtiön yhtiövastike on onnistuttu pitämään melko matalana Espoon muihin taloyhtiöihin verrattuna ja sama linja pyritään pitämään jatkossakin. Takaisinmaksuajan jälkeen kertyvät säästöt aiotaan todennäköisesti käyttää talojen kunnossapitoon.

Taloyhtiön edustajat voivat mielellään suositella samanlaista järjestelmää muillekin taloyhtiöille, joiden talotekniikkaan LTO-järjestelmä ja maalämpö soveltuvat.

Taloyhtiö Espoo maalämpö lämmön talteenotto

Taloyhtiö aikoo käyttää maalämpö- ja LTO-järjestelmän käytöstä syntyvät säästöt talojen kunnossapitoon.

As Oy Koivunvesan maalämpö- ja LTO-projekti

  • Kohde:Kaksi kolmikerroksista kerrostaloa 
  • Rakennusvuosi: 1980
  • Asuinpinta-ala:  3 951 m²
  • Asuntoja:  48
  • Asennettu lämpöpumppu: 90 kW
  • Varaajat: 2 kpl 1000 litran lämpimän käyttöveden varaajia, 1 kpl 1000 litran puskurivaraajaa
  • Lämpökaivot: 4 kpl, syvyys 300 m
  • Ostettava lämmitysenergia kaukolämmöllä: n. 631 200 kWh/v
  • Lämmityskulut kaukolämmöllä:  n. 53 000 e/vuosi
  • Ostettava lämmitysenergia poistoilman LTO:lla ja maalämmöllä:  n. 254 308 kWh/vuosi
  • Lämmityskulut kaukolämmön rinnalla olevalla maalämpö- ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmällä: n. 27 000 e/v
  • Säästöt: n. 26 000 e/v (49 %)