Hevostalli Nurmijärvi maalämpöön

Maalämpö ratkaisi hevostallin lämmityshaasteet Nurmijärvellä

Pyydä tarjous

Omistaja Mari Helenius: ”Nyt tiloissa on huomattavasti lämpimämpää. Varusteetkin kuivuvat nopeammin”

Heleniuksen hevostalli Nurmijärvellä vaihtoi suoran sähkölämmityksen maalämpöön talvella 2012–2013. Samalla myös tilan vanhaan päärakennukseen asennettiin maalämpö öljylämmityksen paikalle. Hevostilan omistaja Mari Heleniuksen mukaan maalämpö on osoittautunut sekä tallissa että päärakennuksessa toimivaksi ratkaisuksi.

Tallissa on vuokrapaikkoja 21 hevoselle. Hevosten puolelle on säädetty lämmityskauden ajaksi 6–7 asteen lämpötila, mutta varusteiden säilytys- ja kuivaustiloissa on tehokkaampi ja jatkuvampi lämmitys. Muutostöissä talliin asennettiin lämminvesivaraajan sisältävä maalämpöpumppu, neljä lämminilmapuhallinta sekä lisäksi muutama vesikiertoinen patteri.

Tallissa oli tarvetta lisätä lämmitystä, mutta sähköllä lämmityskustannukset olivat jo ennestään suuret. Maalämpöön siirtyminen oli kustannusten kannalta edullisempi vaihtoehto. ”Maalämmöllä raaskii lämmittää enemmän”, toteaakin Mari Helenius. ”Tiloissa on nyt huomattavasti lämpimämpää ja lämpö on tasaisempaa.”

Hevostalli maalämpöön

Mari Helenius on ollut tyytyväinen Seneran asentamaan maalämpöjärjestelmään.
Puhallinkonvektori hevostallissa

Varusteet kuivuvat nykyään aiempaa nopeammin entistä tehokkaampien puhaltimien ansiosta. Sähköpuhaltimista luopuminen on parantanut tilojen paloturvallisuutta.

Helenius kertoo myös muista maalämpöjärjestelmän eduista: ”Kuivaushuone toimii nyt entistä paremmin: varusteet kuivuvat seuraavaksi päiväksi. Asiakkaammekin ovat kehuneet muutosta.”

Kosteuden haihtumista edistää lämmityksen lisäämisen ohella se, että uudet puhallinpatterit kierrättävät aiempaa tehokkaammin tallin sisäilmaa.

Maalämpöön siirtyminen paransi tallin paloturvallisuutta

Vanhojen sähköpattereiden päälle ei voinut jättää mitään tulipalovaaran takia. Lisäksi entisen järjestelmän sähköpuhaltimissa oli se vaara, että niiden lämpötila voi nousta niin korkeaksi, että tallin sisäilmassa oleva pöly olisi voinut syttyä palamaan puhaltimissa. Maalämpöjärjestelmässä lämmönjako tapahtuu vesikiertoisilla pattereilla ja puhaltimilla, joihin siirtyminen on parantanut tallin paloturvallisuutta.

Heleniuksen mukaan Seneran asentajat osasivat ottaa hevoset huomioon asennustöiden aikana. ”Töitä tehtiin vain, kun hevoset olivat ulkona, eikä tallin toiminnalle aiheutunut häiriötä.”

Maatila hevostalli maalämpöön

Talliin asennettiin maalämpöpumppu, johon kytkettiin puskurivaraaja tasaamaan lämpötilojen vaihteluita. Tilan omistajan mukaan asennustöistä ei koitunut häiriöitä hevosille eikä tallin toiminnalle.

Päärakennus öljylämmitys maalämpö

Päärakennuksen maalämpöjärjestelmässä hyödynnettiin entisen lämmitysjärjestelmän vesikiertoisia pattereita, jotka säädettiin uudelleen.

Lämmintä käyttövettä on nyt riittävästi

Tilan päärakennus on yli sata vuotta vanha hirsirunkoinen omakotitalo. Sen 1960-luvulta peräisin oleva öljylämmitysjärjestelmä oli myös uudistuksen tarpeessa. Senera purki vanhan järjestelmän ja sijoitti uudet laitteet sen paikalle. ”Ei tarvinnut puuttua mihinkään, kaikki hoitui kuin itsestään”, kertoo Helenius asennustöistä. Maalämpöjärjestelmä saatiin toimintaan jo saman päivän aikana töiden aloittamisesta. ”Asennukset tehtiin siististi ja hyvin. Nyt on ilo käydä lämpökeskuksessa.”

Päärakennuksen lämmönjakojärjestelmässä hyödynnettiin olemassa olevia vesikiertoisia pattereita, mutta ne säädettiin uudelleen. Lämpöä ja lämmintä käyttövettä on ollut maalämpöön siirtymisen jälkeen riittävästi. ”Luulin, että ennen veden riittämättömyys johtui putkien tukkeutumisesta, mutta tämä ei ollutkaan syynä, vaan öljylämmitys”, Helenius toteaa.

Sähkön kulutus on vastannut ennakkoarvioita

Maalämpöjärjestelmän kulutustiedot ovat Mari Heleniuksen mukaan vastanneet ennakkoarvioita. ”Säästöä tulee sen verran, että järjestelmä maksaa itse itsensä. Öljy on jäänyt kokonaan pois, samoin sähkön kulutus on pienentynyt, vaikka nyt sekä talo että hevostalli oheistiloineen lämpenevät maalämmöllä.”

Maalämmön etuna on myös sen huolettomuus. Heleniukset harkitsivat ennen maalämpöön päätymistä myös oman lämpökeskuksen rakentamista tilalle. Lämpökeskuksessa olisi käytetty omasta metsästä saatavaa puuta ja haketta. Samoin hevosen lannan poltto oli harkinnassa, mutta siihen ei löytynyt toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. ”Nämä olisivat myös lisänneet työmäärää, mitä ei ollut varaa kasvattaa hevostilalla”, Helenius toteaa.

Kokemustensa perusteella Mari Helenius voi suositella maalämpöön siirtymistä muillekin vastaaville kohteille. 

Hevostilan maalämpöprojekti Nurmijärvellä

 

Kohde: Hevostalli ja omakotitalo

Öljyn kulutus ennen maalämpöä: n. 3 800 l/v (omakotitalo)

Sähkön kulutus ennen maalämpöä arviolta: 23 500 kWh/vuosi (hevostalli)

Lämmityskulut ennen maalämpöä arviolta: 7 380 e/vuosi (öljyn hinnalla 1,2 e/l, sähkön hinnalla 0,12 e/kWh)

Lämmityskulut maalämmöllä arviolta: 2 820 e/v

Säästöä lämmityskuluissa: n. 62 % tallin lämmityksen lisäämisestä huolimatta

Asennetut lämpöpumput: 2 kpl ITV:n Greenline HE C11 RST -lämpöpumppua

Lämpökaivot: 2 kpl, syvyydet 210 m ja 220 m