Taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan

Helsingin Roihuvuoressa Lumikintie 3:ssa sijaitseva neljän asuinkerrostalon taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja asennutti samassa yhteydessä kahden rakennuksen katoille aurinkopaneelit omavaraisuuden ja kustannustehokkuuden maksimoimiseksi. Kyseessä on Suomen ensimmäinen taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan ja kiitos siitä kuuluu energiatekniikan diplomi-insinöörille Jukka Suutelalle.

Suomen ensimmäinen taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan

 

As Oy Lumikintie 3:n kunnianhimoinen energiahanke

Hanke sai alkunsa taloyhtiön osakkaan ja asukkaan Jukka Suutelan törmätessä kevättalvella 2021 lehtiartikkeliin, jossa käsiteltiin maalämpöhankkeen kannattavuutta kerrostaloyhtiössä. Sellu- ja paperitehtaiden lämpötekniikan ja energiatehokkuuden parantamisen parissa pitkän työuransa tehnyt energiatekniikan diplomi-insinööri Suutela innostui ja ehdotti yhtiökokoukselle, että se ryhtyisi selvittelemään maalämmön mahdollisuutta.

Jukka Suutelalle kannattavuuslaskelmien ja teknisten määrittelyjen tekeminen oli tuttua jo työvuosilta. Tarvittavien asiakirjojen keräämistä helpotti se, että vuosina 2016–2017 toteutetun LVIS-remontin jäljiltä pääosa vuonna 1960 valmistuneen taloyhtiön piirustuksista oli päivitetty ajan tasalle.

Taloyhtiöön asennettiin maalämpö sekä aurinkovoimala

 

Tom Allen Senera tarjosi pätevimmän kokonaisuuden

Maalämmön vaatimuksiin, ominaisuuksiin ja yksityiskohtiin Jukka Suutela perehtyi rautaisella otteella. Kunnianhimoisen Suutelan käsissä syntyi täysin uudenlainen kokonaisuus ja As Oy Lumikintie 3 on Suomen ensimmäinen taloyhtiö, joka pääsi alempaan sähköveroluokkaan.

Roihuvuoressa noin 1,7 hehtaarin tontilla kallion päällä sijaitseva taloyhtiö koostuu neljästä nelikerroksisesta talosta, joissa on kaikkiaan 176 asuntoa. LVIS-remontin lisäksi taloyhtiön energiatehokkuutta oli parannettu jo aiemmin yläpohjaan tehdyn lämmöneristyksen ja vuonna 2010 toteutetun julkisivun lämpörappauksen muodossa, jonka yhteydessä uusittiin myös ovet sekä ikkunat. Näiden toimien ansiosta taloyhtiön kaukolämmön kulutus pieneni vuositasolla 15 prosenttia. Vuonna 2021 kaukölämmön kulutus oli 2050 MWh, ja tätä lukemaa Suutela käytti maalämpöhankkeen kannattavuutta laskiessaan.

Marraskuussa 2021 Lumikintie 3:n yhtiökokous vahvisti päätöksen maalämpöhankkeeseen ryhtymisestä Suutelan tekemien suunnitelmien ja laskelmien mukaisesti. Urakkasopimus kanssamme solmittiin helmikuussa 2022 ja maalämpökaivojen poraustyöt päästiin aloittamaan saman vuoden elokuussa.

– Tom Allen Seneran tekemä urakkatarjous oli viidestä saamastamme tarjouksesta teknistaloudellisesti pätevin, Jukka Suutela kertoo.

Lämpöpumput muodostavat yhteensä yli 0,5 MWh:n kokonaisuuden

 

Suomen ensimmäinen alemman sähköveroluokan taloyhtiö

Heinäkuussa 2022 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen 468/2022 mukaan vähintään 0,5 MW:n tehoiset maalämpöjärjestelmät sekä muut vähintään 0,5 MW:n lämpötehoiset lämpöpumput ja lämpöpumppujen muodostamat toiminnalliset kokonaisuudet ovat oikeutettuja alempaan veroluokan II sähköveroon.

Lumikintie 3:n kohdalla kyseessä on Suomen ensimmäinen asuintaloyhtiön tarpeisiin suunniteltu toiminnallinen kokonaisuus, jossa neljän eri rakennuksen lämmönjakohuoneissa sijaitsevia erillisiä lämpöpumppuja ja kahta sähköliittymää ohjataan yhden pääohjaus- ja valvontapaikan kautta. Lumikintie 3:n laitoksen lämpöteho on 582 kW, joka ylittää alemman sähköveroluokan edellytyksenä vaaditun 500 kW:n haamurajan. Alempaan veroluokkaan pääsystä haettiin verottajan ennakkopäätös.

– Alempaan veroluokan II sähköveroon pääsemiseksi haimme verottajalta ennakkopäätöksen Lumikintie 3:n lämpölaitosta koskien. Prosessi oli kokonaisuudessaan aikaa vievä, mutta niinhän ne ensimmäiset ennakkotapaukset yleensä aina ovat, Suutela toteaa hymyillen.

Veroluokkien I ja II ero on 2,7 c/kWh. Alemman sähköveroluokan II lämpöpumpuille on oma sähkön mittauspaikkansa, ja veroluokkaa I käyttävät sähkölaitteet syötetään kiinteistösähkön mittauspaikan kautta.

Maalämpöön siirryttyä säästöt lämmityksessä ovat yli 65 % vuodessa

 

Säästöä vuositasolla 167 000 euroa

Kaukolämmön 2023 kustannustasolla laskettuna ja 2050 MWh:n lämmönkulutuksella neljän talon lämmitys maksaisi 255 000 euroa vuodessa. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa Suutelan arvion mukaan noin 620 MWh vuodessa ja 123 euron megawattituntihinnalla siitä muodostuu 76 260 euron lasku. Jos lisäksi 2 % lämmöstä eli 40 MWh tuotetaan sähkövastuksilla ja sähkökattilalla, siihen kuluisi 150 e/MWh:n sähkön hinnalla vuodessa 6 000 euroa (sähköveroluokka I). Maalämmön vaatimien valvonta- ja huoltokustannusten jälkeen taloyhtiölle kertyy säästöä vuositasolla noin 167 000 euroa eli yli 65 %.

Maalämpöurakan valmistumisen jälkeen taloyhtiö toteutti myös kahden talon katoille yhteensä 274 kpl x 425 W/kpl  aurinkopaneelin järjestelmät ja 57 tuuletusparvekkeen ovien ja ikkunoiden uusimisen, mitkä varmistivat kaikille investoinneille ARA-tukien saamisen.

– Ilman ARA-tukia nykyisellä korkokannalla takaisinmaksuaika olisi ollut noin 12 vuotta, mutta ARA-tukien saamisen jälkeen hanke maksaa itsensä takaisin reilusti alle 10 vuodessa, Suutela laskee.

Maalämpöön siirtymisen myötä taloyhtiön hiilidioksidipäästöt alenivat kaukolämpöön verrattuna noin 332 tonnia vuodessa. 

Jukka Suutela toimii johtavana asiantuntijana, suunnittelijana ja konsulttina vuonna 2019 perustamansa Pohdin Consulting Oy:ssä. As Oy Lumikintie 3:n urakan jälkeen Suutela on avustanut useita taloyhtiöitä ja teollisuuden toimijoita energiahankkeiden kanssa.

Oletko mukana vihreässä siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta? Ota tueksesi Tom Allen Seneran lämpöpumppujärjestelmien asiantuntijat, jotka auttavat löytämään kestävät energiaratkaisut vaativiinkin kohteisiin. Ota yhteyttä!
Miia Salmi

Kirjoittanut Miia Salmi

Viimeisimmät Blogit