Kaikille suomalaisille tuttujen rintamamiestalojen lämmitys hoidetaan yhä usein puuta polttamalla sekä lisäksi sähköpattereilla tai öljyllä. Tällaista kahden tai useamman lämmitystavan yhdistelmää voidaan kutsua hybridijärjestelmäksi. Nykypäivän hybridijärjestelmissä hyödynnetään puun, sähkön tai öljyn sijaan usein maalämpöä, poistoilman lämpöä, ulkoilman lämpöä sekä toisinaan myös aurinkokeräimiä.

Maalämpöjärjestelmiä ei voi myydä samalla tavalla kuin esimerkiksi autoja. Auton ostoa harkitseva voi kävellä sisään autoliikkeeseen ja vertailla myytävien autojen hintoja tuulilaseihin kiinnitetyistä hintalapuista. Maalämpöjärjestelmien hintavertailu ei ole näin yksinkertaista. Maalämmön hankintakustannukset voivat vaihdella paljonkin, vaikka maalämpö asennettaisiin kahteen vierekkäiseen taloon, jotka näyttävät ulkoa päin täsmälleen samanlaisilta. Tässä blogissa selvitän, mitkä eri tekijät vaikuttavat maalämpöjärjestelmän hintaan.

Sekä maalämpö että ilmalämpöpumppu tuovat kaivattuja säästöjä lämmityskustannuksiin. Tässä blogissa vertailen näiden kahden lämmitysratkaisun taloudellisuutta keskenään.

Heinäkuussa 2012 voimaan astuneet rakentamismääräykset muuttivat uudisrakennusten E-luvun laskentatapaa. E-luvulla ilmaistaan rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus neliömetriä kohden vuodessa. E-luku lasketaan käytännössä määrittelemällä rakennukseen ostettavan energian määrä vuodessa ja kertomalla tämä määrä energian tuotantotavan mukaisella kertoimella.

Tässä kirjoituksessa arvioin maalämmön kannattavuutta kolmesta näkökulmasta. Ensiksi vertaan maalämpöön sijoittamista osakemarkkinoille sijoittamiseen eli tarkastelen sijoitetun pääoman tuottoa. Toiseksi käsittelen maalämmön hankkimista lainarahoituksella. Kolmanneksi selvitän, mitä tarkoitetaan maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajalla. Esimerkkinä käytän tosielämään perustuvaa tapausta, jossa 200 m²:n omakotitalon sähkölämmitys vaihdetaan maalämpöön.