Suurimmat lämpöhäviöt tapahtuvat kerrostaloissa ja rivitaloissa ilmanvaihdon kautta. Poistoilman mukana menee harakoille arviolta 27–37 % asuinkiinteistöjen lämmitykseen kuluvasta energiasta. Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän avulla tämä muuten hukkaan menevä lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön.

Monissa taloyhtiöissä on jouduttu viime vuosina korottamaan toistuvasti yhtiövastikkeita ja vuokria. Syynä tähän on yleensä ollut lämmityskustannusten jatkuva nousu. Energiaremontin avulla kehitys voidaan kääntää päinvastaiseen suuntaan. Kustannusten kannalta tehokkaimmat saneeraukset kohdistuvat talon lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmään. Esimerkiksi maalämmöllä ja poistoilman lämmön talteenotolla voidaan saavuttaa huomattavat säästöt.

Jokainen omaan taloonsa maalämpöä suunnitteleva haluaa varmasti valita parhaan mahdollisen maalämpöpumpun markkinoilla tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tässä blogissa kerron muutamia hyödyllisiä vinkkejä, jotka kannattaa ottaa huomioon maalämpöpumppua valitessa.

Maalämpö voidaan ottaa käyttöön pienelläkin tontilla, sillä maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetut porakaivot eivät vie tilaa maan pinnalla eivätkä juurikaan rajoita tontin käyttöä. Myös poraustyöt onnistuvat pienellä tontilla, sillä porauskalusto ei vaadi enempää liikkumatilaa kuin esimerkiksi henkilöauto. Kun porataan useampi lämpökaivo, voidaan lämpökaivojen etäisyyttä toisistaan pienentää erilaisten ratkaisujen, kuten vinoporausten, avulla.

Tässä blogitekstissä kuvaan lyhyesti maalämpöpumpun toimintaperiaatteen.

Maalämpöpumppu hyödyntää rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Maalämpöjärjestelmän lämmönkeruuneste kiertää lämmönkeruuputkistossa, joka on yleensä asennettu noin 100–200 metriä syvään lämpökaivoon. Lämmönkeruunesteestä on 70 % vettä ja 30 % bioetanolia. Etanolin tarkoituksena on estää veden jäätyminen.