Kerrostalo Naantalissa vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja lämmön talteenottoon

Poistoilman lämpö käytetään uudelleen

As Oy Prikitan uuden lämmitysjärjestelmän urakoi Tom Allen Senera. ”Saimme heiltä kokonaisvaltaisen tarjouksen. Toisaalta oli tiedossa, että yrityksellä on kokemusta näistä hankkeista Varsinais-Suomen alueella, esimerkiksi Raisiossa”, kertoo Markku Leivo urakoitsijan valinnan perusteista.

Taloyhtiöön päätettiin asentaa maalämmön rinnalle poistoilman lämmön talteenotto. LTO-laitteisto palauttaa asuintiloista poistuvan, muuten hukkaan menevän lämmön rakennuksen lämmitykseen. LTO:sta on hyötyä myös toisella tavalla. ”Kesäaikana, kun ei tarvita lämmitystä, poistoilman lämpö voidaan ajaa lämpökaivoihin, ja voimme käyttää niihin varastoituvaa lämpöä lämmityskaudella”, selvittää Leivo. Poistoilman lämpö voi nostaa lämpökaivojen lämpötilaa jopa pari astetta.

Järjestelmän mitoituksessa huomioitiin etukäteen se, että taloyhtiö suunnittelee puolentoista lisäkerroksen rakentamista. Urakoitsija suunnitteli taloyhtiöön myös vaiheittaisen käyttöveden lämmityksen, jonka ansiosta lämpöpumpun hyötysuhde käyttöveden lämmityksessä on noin 55 % parempi kuin tavallisella menetelmällä.

Tiedottaminen projektista piti asukkaat ajan tasalla

Taloyhtiön tontille porattiin kuusi 265 metriä syvää lämpökaivoa. Poraukset saatiin valmiiksi viikossa, hieman aikataulusta etuajassa. ”Kallio on tontillamme todella lähellä maan pintaa, vain muutaman metrin syvyydessä, vaikka alue on vanhaa merenpohjaa. Säästimme tämän takia porauksissa paljon”, kertoo Leivo. Uudet laitteet saatiin asennettua vanhaan pannuhuoneeseen.

Markku Leivo pitää tärkeänä, että asukkaita tiedotettiin hyvin urakan eri vaiheista. ”Asukkaat olivat tyytyväisiä urakan nopeaan sujumiseen”, hän lisää.

As Oy Prikitan maalämpö- ja LTO-järjestelmän toimivuutta voidaan valvoa ja säätää ulkoisesti taloautomaatiotekniikan avulla. Markku Leivo pitää etävalvontaa tärkeänä, jotta järjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti. Taloyhtiöllä on myös vuosihuoltosopimus urakoitsijan kanssa.

Taloyhtiön osakkaille ei tule lisäkustannuksia

Etukäteen laaditut laskelmat lämmityskulujen säästöistä ovat pitäneet melko tarkkaan paikkansa: säästöjä kertyy vuosittain noin 15 763 euroa. Investointia varten otettiin laina, jonka hoitokulut on tarkoitus kattaa säästöillä, eikä vastikkeita ole tarpeen tarkistaa. Hankinnan takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta. Markku Leivo on laskenut, että takaisinmaksuajan jälkeen hoitovastiketta voitaisiin laskea eurolla asuinneliötä kohti.

Markku Leivo suosittelee maalämpö- ja LTO-ratkaisua muillekin taloyhtiöille, koska odotettavissa ei todennäköisesti ole kaukolämmön hinnan rajua laskua.

Kompressorille sähköä aurinkoenergiasta?

As Oy Prikitan taloyhtiö on teettänyt useita muitakin remontteja, joiden tavoitteena on ollut parantaa asumismukavuutta niin, että kustannukset pysyvät kurissa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on asennuttaa aurinkokennot kerrostalon katolle, joista saataisiin sähköä lämpöpumpun kompressorille. ”Aurinkokennojen kannattavuuden pitäisi olla kerrostaloissakin hyvä”, pohtii Leivo.